koulu ja opetus

SEGLI-hanke päättyi – lue kertomus hankkeen toiminnasta

SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä
-kehittämishanke
toimi vuosina 2016 – 2019. Vaikka hanke loppui 31.3.2019, ovat sen tuottamat lukuisat materiaalit ja tulokset edelleen ladattavissa ja luettavissa hankkeen nettisivuilla. Nettisivuja tullaan myös päivittämään, sillä osa hankkeen toteuttajista jatkaa vielä töitä aiheeseen liittyvien asioiden parissa.

Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tiedot löytyvät Eurasta koodilla S20698.

Tämän kertomuksen tarkoituksena on kertoa hankkeen toiminnoista kootusti ja innostaa lukijaa tutustumaan hankkeen materiaaleihin.

SEGLI-hankkeen perusajatus

SEGLI-hankkeen lähtökohtana oli kysymys siitä, miksi sukupuolenmukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa. Myös muunlainen, esimerkiksi etnisen taustan ja yhteiskuntaluokan mukainen segregaatio tuntui toistuvan. Lisäksi yleinen julkinen keskustelu segregaatiosta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostettiin vain yksilöiden omia valintoja, eli kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Vastuu muutoksesta jätettiin siis nuorille ja siihen pyrittiin vaikuttamaan lähinnä erilaisin nuoriin kohdistuvin asennekampanjoin. Selvää kuitenkin oli, että kampanjat eivät riitä. Muutosta asiassa ei saada vain hokemalla samaa ja toivomalla, että nuoret yhtäkkiä muuttavat kaiken. Jos muutosta todellaan halutaan, on myös aikuisten tehtävä jotain! SEGLI-hankkeessa lähdettiinkin etsimään uudenlaisia vastauksia siihen, miten segregaatiota voidaan lieventää.

Tästä asetelmasta suunniteltiin kokonaan uudenlainen hanke - SEGLI. Hanke ei keskittynyt painostamaan ”väärin” valinneita nuoria valitsemaan toisin. SEGLI:läisten mielestä avainasemassa muutoksessa ovat aikuiset – poliitikot, työnantajat, opettajat, ohjaajat, vanhemmat ja työkaverit. Nuorten on vaikea toimia toisin niin kauan kun aikuiset ja heidän ylläpitämiensä organisaatioiden käytännöt jarruttavat muutosta. Hanke aktivoi sekä aikuisia että nuoria toimimaan aidosti tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

SEGLI on ollut uudenlainen tasa-arvohanke myös siinä mielessä, ettei siinä käsitelty pelkästään sukupuolen mukaista segregaatiota, vaan otettiin huomioon myös esimerkiksi etnisen taustan ja  luokan mukainen eriytyminen. Moninaisten tekijöiden tarkastelu toi syvyyttä sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi.

SEGLI-hankkeelle on ollut keskeistä, että kaikkein tärkein segregaation lieventämisen tavoite on tasa-arvo. Segregaatio on ongelmallista, koska se mahdollistaa eri ryhmien epätasa-arvoisen kohtelun. Kaikkein tärkein muutoksen kohde olikin tasa-arvon lisääminen. Lisäksi oikein toteutettu segregaation lieventäminen toki voi lisätä myös työmarkkinoiden toimivuutta ja joustavuutta, sekä yhteiskunnan hyvinvointia.

Kokemuksia oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä Kajaanissa ja Suomussalmella

Oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kehittämistyötä on tehty Suomussalmella, Kajaanissa, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa oli mukana koko perusopetus, jossa työstettiin perusopetuksen yhteinen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Perusopetuksen yhteisen suunnitelmaan valittiin kaksi päätavoitetta: segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy. Lisäksi jokaisella koululla on oma suunnitelmansa ja niin halutessaan 1-2 omaa tavoitetta. Kajaanin työn tuloksena on syntynyt kuvaus koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessista, joka kuvaa myös työn luonnetta. Suunnitelmatyön rinnalla opettajille ja ohjaajille järjestettiin koulutusta tukemaan suunnitelmien laadintaa ja myös oppilaat osallistuivat muun muassa kyselyiden ja keskusteluiden muodossa suunnitelman tekoon. Olennaista työn onnistumisessa on ollut kuntatyönantajan sitoutuminen, tuki ja riittävät resurssit kehittämistyölle sekä konkreettinen suunnitelma työn jatkamisesta SEGLI-hankkeen jälkeen.

Lataa: Kajaanin kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 - 2018

Kajaanin perusopetuksen lisäksi Kaukametsä opisto oli mukana SEGLI-kehittämistyössä. Kaukametsä opisto on vapaan sivistystyön opisto, joka teki sekin toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman hankkeen aikana.

Kainuusta kehittämistyössä mukana oli myös Ruukinkankaan peruskoulu Suomussalmelta. Ruukinkangas on iso koulu, joka kokoaa oppilaita laajalta alueelta. Myös Ruukinkankaalla laadittiin toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä järjestettiin koulutusta. Oppilaitoksen suunnitelman pohjana olivat oppilaille tehdyt tasa-arvokyselyt. Suunnitelman tärkeä elementti oli toimintaympäristön arviointi ja sen tuoma viitekehys perusopetuksen kehittämistyölle segregaation lieventämistyössä. Myös Ruukinkangas on sitoutunut jatkamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä konkreettisella tasolla hankkeen jälkeen.

Kehittämistyö Kemissä

Kemissä kehittämistyötä tehtiin sekä perusopetuksen että esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kasvattajille, opettajille, ohjaajille, oppilaskunnille, vanhemmille, sekä koulujen ja päiväkotien johdolle järjestettiin koulutusta, jonka myötä päiväkodit ja koulut arvioivat ja kehittivät toimintatapojaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kehittämistyön keskiössä oli tietoisuuden lisääminen ja sen myötä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten huomioiminen konkreettisesti arjessa. Esimerkiksi oppimisympäristöjen rakentamiseen liittyvät kysymykset nousivat esille ja tähän liittyvää kehittämistyötä Kemissä jatketaan hankkeen jälkeenkin. Myös lapset ja nuoret osallistuivat tasa-arvokeskusteluin, mikä toi lisää tietoa aikuisille lasten ja nuorten ajatuksista ja kokemuksista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen.

Stadin ammattiopiston tasa-arvotyö

SEGLI-hankkeen tukemana tehdyssä kehittämistyössä Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tehtiin sellainen johtopäätös, että pelkkä keskitetysti opistotasolla tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämis- ja suunnittelutyö ei riitä. Tarvitaan toimijat eli agentit ison opiston kaikille kampuksille ja heidän kauttaan yhteydet kaikkiin toimipaikkoihin, jotta vuorovaikutus toimisi alhaalta ylös ja ylhäältä alas.

Oppilaitoksessa nimettiin kaksi tasa-arvoagenttia per kampus. Kun jokaiselle viidestä kampuksesta oli löytynyt kaksi agenttia, oli agentteja yhteensä kymmenen. Lisäksi mukana olevat kampusten koulutuspäälliköt lähtivät agenteiksi, ja näin saatiin joukkoon vielä 5 agenttia lisää. Agenttien avulla varmistetaan tasa-arvotyön jatkuvuus oppilaitoksessa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tasa-arvoagentit toimivat kukin omassa toimintaympäristössään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lähettiläinä, tiedon välittäjinä ja keskustelujen herättäjinä. Samalla tasa-arvoagentit yhdessä muodostavat oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän, joka päivittää oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, tukee sen jalkauttamista kaikille kampuksille ja toimipaikkoihin ja seuraa sen toteutumista.

Hanke on onnistunut tavoitteessaan luoda ja vakiinnuttaa oppilaitokseen menetelmät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön perustaan huomioiden koko henkilöstön sekä moninaisten opiskelijoiden kuulemisen ja osallistamisen tasa-arvotyöhön. Tästä myös esimerkkinä oppilaitoksessa toteutettava tasa-arvoviikko, joka järjestetään aina viikolla 12. Tasa-arvoviikolla järjestetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden totetumiseen tähtääviä toimintoja, esimerkiksi paneelikeskusteluja, osallistavaa improvisaatioteatteria ja Teflon-testin teettämistä opiskelijoille.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin myös pääkaupunkiseudun eri ammattioppilaitosten verkostoitumiseen ja kokemustenvaihtoon tähtäävä kolmen ammattioppilaitoksen (Varia, Omnia ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston) aluefoorumi alkuvuodesta 2019. Foorumin yhteydessä pääkaupunkiseudun ammattioppilaitosten opinnonohjaajat päättivät, että tapaamisia tullaan jatkossa järjestämään säännöllisesti.

Yhteistyö työllisyystoimijoiden kanssa

SEGLI-hankkeessa tehtiin yhteistyötä myös eri sektoreiden työllisyystoimijoiden kanssa. Työllisyyden edistämisellä ja siihen kytkeytyvillä toimenpideteillä ja kehittämistoiminnalla on merkittävä rooli sekä segregaatiota ylläpitävänä että parhaassa tapauksessa segregaatiota purkavana sektorina. Myös tässä työssä keskiössä oli niin kutsuttujen hoksautusten aikaansaaminen ja toimintatapojen arviointi ja kehittäminen muun muassa ohjauksen näkökulmasta, mikä on keskeinen osa käytännön työllisyyden edistämistä. Kemissä läntisen Lapin työllisyystoimijat osallistuivat heille suunnattuun tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen viestinnän työpajaan, mikä toteutettiin myös Kajaanissa. Lisäksi Kajaanissa järjestettiin koulutusta ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä alueen työllisyystoimijaverkostoa koordinoivan TYPO-koordinaatiohankkeen kanssa, jota Kainuun ELY-keskus vetää. Oulussa puolestaan järjestettiin mittava tasa-arvoseminaari yhteistyössä alueen ELO-ryhmän kanssa.

SEGLI-hankkeen tutkimus sukupuolenmukaisen segregaation syistä

SEGLI-hankkeessa toteutettu tutkimus on ollut hankkeen kehittämistyössä tärkeä tekijä ja viitekehyksen luoja. Koulutusvalintojen sukupuolenmukainen jakautuminen johtuu SEGLI-hankkeen tutkimuksen mukaan muun muassa siitä, että naiset ja miehet tutustuvat ennen ensimmäisiä koulutusvalintojaan työelämään hyvin rajallisesti, ja naisille ja miehille tulevat tutuiksi keskimäärin eri alat. Kun ala ei ole tuttu, sukupuolittuneet mielikuvat eri ammateista vaikuttavat valintoihin. Tutkimuksen tulokset on raportoitu laajemmin SEGLI-hankkeen nettisivuilla.

SEGLI:n tutkimuksen kokonaisuus on julkaistu erillisinä osasina hankkeen nettisivuilla tietosivujen muodossa, blogiteksteinä, sekä tutkimusraportin osina. Voit lukea tekstejä myös erillisinä, ja aloittaa mistä haluat.

Tietoa -osiossa hankkeen nettisivuilla julkaistiin kolmen sivun tuottama kokonaisuus: 1) Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina 2) Teorioita segregaation syistä 3) Miksi sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan?

Tietosivujen lisäksi tutkimuksen tuloksia julkaistiin blogiteksteinä, joita julkaistiin kaiken kaikkiaan kuusi. Tietosivut ja blogitekstit myös yhdistettiin tutkimusraportiksi, joka sisältää näiden lisäksi muutamia tutkimuksen toteutuksesta ja käsitteistä kertovaa sivua, jotka julkaistiin vain osana tutkimusraporttia.

Tutkimuksen käytännönläheisenä tuloksena syntyi yksi tuote, eli koulutusaineisto ”Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi”. Koulutusaineiston avulla voi keskustella koulutuksen sukupuolenmukaisen segregaation syistä ja lieventämiskeinoista. Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle.

SEGLI-hankkeen tutkimusta varten haastateltiin opiskelijoita ja opettajia ammatillisessa oppilaitoksessa, sekä ammatinvalintapsykologeja TE-toimistoissa. Aineistoa kerättiin lisäksi nuorille aikuisille kohdennetulla verkkokyselyllä, jossa vastaajat kertoivat kokemuksiaan siitä, mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän ammattivalintoihinsa.

Asiantuntijaverkosto tuki hankkeen toimintaa

SEGLI-hankkeen yhtenä tärkeänä toimintamuotona oli laaja asiantuntijaverkosto. Se kokosi koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita eri organisaatioista julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yhteiseen keskusteluprosessiin, jossa selvitettiin ja pohdittiin eri näkökulmista sukupuolen mukaista segregaatiota suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä. Samalla asiantuntijaverkoston jäsenet pohtivat omia ja oman taustaorganisaation mahdollisuuksia purkaa segregaatiota käytännön toimenpitein.

SEGLI-hanke laati toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi

Sekä hankkeen asiantuntijaryhmän että SEGLI:n tiimi laativat toimenpidesuosituksia segregaation lieventämiseksi. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Kaikki toimenpidesuositukset  löytyvät hankkeen nettisivuilta.

SEGLI-tiimi

SEGLI-hankkeen toteuttivat Marja-Leena Haataja, Eila Haataja ja  Eija Leinonen (KoulutusAvain Oy), sekä Pia Berg, Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua (WoM Oy). Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Ylen juttussa Lohtajan koulu, jossa tehty tasa-arvotyötä SEGLI-hankkeessa

Kajaanin Lohtajan koululla tasa-arvo on otettu aikaisempaa tietoisemmin mukaan opetukseen. SEGLI-hanke on ollut mukana tukemassa koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Lue koko juttu Ylen sivuilta: Lapsi voi saada kotoa ja koulusta ristiriitaisia viestejä tasa-arvosta – yhdenvertaisuus näkyy opetuksessa pieninä arjen tekoina (20.3.2019)

Purkutalkoot -hankkeen ja SEGLI:n yhteinen blogiteksti

Purkutalkoot -hankkeen Jenni Lahtinen ja SEGLI-hankkeen Inkeri Tanhua kirjoittivat yhdessä blogitekstin Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy.

Idea yhteiseen blogitekstiin virisi, kun huomasimme, että hankkeillamme on paljon yhteistä. Molemmissa hankkeissa on tehty tutkimusta sukupuolenmukaisen segregaation syistä.

Molemmat hankkeet ovat tutkineet segregaation syitä

Otus ry:n ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman Purkutalkoot -hankkeen tutkimus on keskittynyt nuorten ammattikäsitysten muotoutumiseen ja siihen, miten sukupuolittuneet ammattikäsitykset tuottavat koulutuksen ja työelämän segregaatiota. SEGLI-hankkeen tutkimus puolestaan on selvittänyt segregaation syitä keskittyen etenkin ammatilliseen koulutukseen. Molempien hankkeiden tutkimusten mukaan mielikuvat eri aloista ja töistä ovat yksi segregaatiota tuottava tekijä.

Lue blogiteksti VNK:n sivuilta

Blogiteksti on julkaistu valtioneuvoston kanslian Tieto käyttöön -blogissa. Purkutalkoot -hanke on yksi valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimmansta rahoituksensa saaneista hankkeista. SEGLI-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Lue koko blogiteksti tästä: Sukupuolittuneet ammattikäsitykset yksi ammatillisen segregaation syy.

Koulutusaineisto: Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

SEGLI-hanke on julkaissut koulutusaineiston, jonka avulla voidaan puhua sukupuolenmukaisen segregaation syistä ja keinoista lieventää segregaatiota. Koulutusaineisto on tarkoitettu ensisijaisesti aikuiskoulutukseen, esimerkiksi puheenvuoroihin opettajille tai muulle oppilaitosten henkilöstölle.

Lataa koulutusaineisto tästä: Sukupuolenmukaisen segregaation syyt ja keinoja segregaation lieventämiseksi

Koulutusaineisto hyödyntää hankkeen tutkimusta ja kehittämistyön kokemuksia

Koulutusaineistossa teossa on hyödynnetty sekä SEGLI:n tutkimuksen tuloksia että kehittämistyössä saatuja kokemuksia. SEGLI-hankkeen tutkimusosiossa selvitettiin koulutuksen sukupuolenmukaisen segregaation syitä. Kehittämisosiossa puolestaan tehtiin töitä segregaation lieventämiseksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Miksi koulutuksen segregaatio laitetaan nykyään yksilöiden syyksi?

Koulutuksen ja työelämän segregaatioita on tutkittu viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kansainvälisesti paljon, ja niinpä kilpailevia selityksiä sen syihinkin on riittämiin. Käsittelin eri teorioita, joilla tutkimus on pyrkinyt selittämään segregaation syitä aiemmassa jutussa Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä. Tässä tekstissä syvennyn rationaalisiin yksilöihin keskittyvien selitysten hiljattain tapahtuneeseen uuteen nousuun.

Rationaalinen yksilö valitsee segregaation

Aivan viime aikoina on julkaistu uusia laajalle levinneitä tutkimuksia (esim. Falk & Hermle 2018; Stoet & Gary 2018), joissa naisten ja miesten erilaisten koulutus- ja työpolkujen syitä perustellaan yksilöiden erilaisilla valinnoilla ja kyvyillä. Myös Suomessa media on vuolaasti tuonut esille näiden tutkimusten tuloksia (esim. Helsingin Sanomat 19.11.2018 ja Tiede 19.11.2018).

Uutisoinnissa näistä yksilökeskeisistä tutkimuksista jää kuitenkin usein mainitsematta, mistä lähtökohdista tutkimukset on tehty. Tutkimusten taustaoletuksena on ihmisen rationaalisuus. Näissä tutkimuksissa siis oletetaan, että kaikilla ihmisillä on esimerkiksi koulutusvalintoja tehdessään kaikki tieto käytössään, ja he tekevät rationaalisia valintoja tämän tiedon perusteella. Usein myös oletetaan, että työmarkkinoilla ei esiinny syrjintää, mistä syystä kaikilla on samat mahdollisuudet tehdä erilaisia valintoja. Vain yksilöiden omat kyvyt, kuten koulumenestys, ja omat toiveet ja tarpeet merkitsevät.

Nämä rationaaliseen yksilöön keskittyvät tutkimukset tuottavat toki kiinnostavaa uutta tietoa esimerkiksi naisten ja miesten erilaisesta koulumenestyksestä ja sen vaikutuksesta koulutusvalintoihin. Samoin ne tuovat esille sukupuolittuneiden koulutus- ja urapolkujen todellisuuden, ja myös sukupuolittuneita eroja muilla elämän alueille. Moni sukupuolenmukaista segregaatiota tuottava tekijä jää kuitenkin rationaaliseen yksilöön keskittyvien tutkimusten ulkopuolelle.

Mitä jää huomioimatta jos yksilö ajatellaan rationaaliseksi?

Kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan rationaalinen yksilö, ei päädytä tutkimaan sitä, kuinka epärationaalisia ihmiset usein ovat. Esimerkiksi SEGLI:n tutkimuksen kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista moni kertoi, että pystyy jälkeenpäin näkemään kuinka vajavaisen tiedon varassa oli tehnyt ensimmäiset valinnat koulutuksestaan ja työpaikoistaan. He olisivat jälkikäteen neuvoneet nuorta itseään ottamaan huomattavasti paremmin selvää eri töistä ja mahdollisuuksista.

Koulutusvalintoihin siis vaikuttaa käytettävissä olevan tiedon rajallisuus, joka on myös sukupuolittunutta. Naisilla ja miehillä on keskimäärin tietoa ja ennen kaikkea positiivisia kokemuksia eri koulutusaloista ja töistä. Se on SEGLI:n tutkimuksen mukaan yksi koulutuksen sukupuolenmukaiseen segregaatioon vaikuttava asia. Kun tietoa ei ole, alavalinnassa korostuvat ennestään tutut alat. Mikäli valitaan jotain muuta kuin ennestään tuttu ala, korostuvat mielikuvat eri aloista ja niiden sopivuudesta esimerkiksi eri sukupuolille.

Lisäksi yksilön rationaaliseksi määrittelevät tutkimukset usein olettavat, että työelämässä ei tapahdu syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua. Näin ollen esimerkiksi työnantajien epätasa-arvoista kohtelua ei voida nostaa yhdeksi segregaatiota selittäväksi syyksi. Voi olla, että esimerkiksi maahanmuuttajanainen ei opiskele tiettyyn miesenemmistöiseen ammattiin siksi, että hän olettaa, ettei koulutuksesta ja osaamisesta huolimatta koskaan saisi töitä kyseiseltä alalta. Näin jo syrjinnän ennakointi vaikuttaa koulutusvalintoihin. Huomaamatta jää myös se, että työelämässä todellisuudessa tapahtuva syrjintä saa monet vaihtamaan alaa. Esimerkiksi seksuaalinen häirintä on yksi tällainen syrjinnän muoto.

Koulutus- ja uravalintoihin vaikuttavat siis monet muutkin syyt kuin yksilön koulumenestys ja omat toiveet ja tarpeet. Näitä muita syitä ei vain tutkita silloin kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan rationaalisen yksilön valinnat.

Muuta kuin rationaaliseen yksilöön keskittyviä tutkimuksia

Muitakin kuin yksilön rationaaliseksi määrittäviä tutkimuksia segregation syistä on toki runsaasti. Esimerkiksi työorganisaatioiden epätasa-arvoisia käytäntöjä on tutkittu laajasti. Työnantajat toimivat portinvartijoina monissa segregaatioon vaikuttavissa tilanteissa, kuten työhönotossa. Erilaisten tutkimusten kirjoa on esitelty vaikkapa Euroopan Komission tilaamassa raportissa (Burchell et al. 2014).

Tutkimuksilla on muun muassa näytetty, että kun lähetetään työnantajalle kaksi muutoin identtistä hakemusta ja CV:tä, mutta merkitään toiseen sukupuoleksi nainen ja toiseen mies, saadaan mieheksi merkityllä hakemuksella todennäköisemmin kutsu työhaastatteluun silloin, kun kyseessä on työ, jota yleensä tekevät miehet. Vastaavasti naisen hakemuksella saadaan todennäköisemmin kutsu haastatteluun naistyypilliseen työhön, kuten sihteeriksi. (ks. esim. Englannissa tehty tutkimus Riach and Rich 2006). Näin työnantajien rekrytointikäytännöt ylläpitävät työelämän segregaatiota.

Sukupuolenmukaisen segregaation syiden lisäksi on tutkittu paljon etenkin etnisen taustan mukaisen segregaation syitä. On kiinnostavaa, että siinä missä sukupuolenmukaista segregaatiota perustellaan yksilöiden erilaisilla valinnoilla, etniseen segregaatioon liittyen tutkimuksessa useammin huomioidaan maailman epätasa-arvoisuus.

Eri tutkimukset eivät keskustele keskenään

Eri tutkimuksista saatu tieto segregaation syistä ei kuitenkaan ikävä kyllä ole helposti yhdistettävissä yhdeksi pääteoriaksi segregaatiosta. Tämä johtuu siitä, että eri tutkimuksilla on niin erityyppiset ontologiset lähtökohdat. Eli ihmisestä ja maailmasta ajatellaan lähtökohtaisesti niin eri tavoin. Esimerkiksi ihmisen rationaaliseksi olettavaan tutkimukseen ei voida sisällyttää tietoa siitä, että ihmiset valitsevat koulutuksensa ja työnsä usein hyvinkin sattumanvaraisesti. Sattumanvaraisuus ja tiedon puute kun on rajattu jo alun perin ulos tutkittavista tekijöistä.

Lisäksi vaikkapa työnantajan syrjiviin käytäntöihin keskittyvä tutkimus ei useinkaan käsittele pääasiallisesti segregaation syitä, vaan syrjintää. Eli tällöin taas jäävät muut segregaatiota selittävät tekijät kuin syrjintä tutkittavien asioiden ulkopuolelle.

SEGLI:n tutkimuksessa pyritään ottamaan huomioon segregaatiota selittäviä tekijöitä mahdollisimman laajasti. Tutkimuksessa analysoidaan sekä yksilöiden käyttäytymistä että organisaatioiden käytäntöjä.

Miksi rationaalisesta yksilöstä puhuvien tutkimusten suosio on noussut?

Nykyään on selvästi entistä enemmän tilausta tutkimukselle, jonka perusteella epätasa-arvolle ei tarvitse tehdä mitään. Esimerkiksi sukupuolenmukaisen segregaation tutkijoilta halutaan kuulla tarina ”tasa-arvon paradoksista”, jonka mukaan taloudellisesti vauraissa ja tasa-arvoisissa maissa valinnat sukupuolittuvat, koska niissä on ”varaa valita kiinnostuksen ja omien vahvuuksien mukaan”. Tällainen tarina vahvistaa käsitystä siitä, että sukupuolenmukaiselle segregaatiolle ei voi eikä tarvitse tehdä mitään.

Päätelmä voimakkaan segregaation ja korkeiden tasa-arvoindeksien positiivisen korrelaation syistä on kuitenkin vain arvailua. Miksi-kysymystä ei usein ole varsinaisesti edes tutkittu tai voida tutkia valituin määrällisin metodein. Tutkijat itsekin tuovat esille myös vaihtoehtoisia tulkintoja. Esimerkiksi Falkin ja Hermlen tutkimuksen tuloksia voisi selittää myös sukupuolittuneella mainonnalla. Eli vauraita ja tasa-arvoindeksin mukaan paremmin pärjääviä maita yhdistävä tekijä olisikin vapaasti sukupuolistereotypioita hyödyntävä mainonta, joka vahvistaa sukupuolten välisiä eroja. Tutkimuksessa suurimmat sukupuolten väliset erot löytyvät sellaisista maista kuin Yhdysvallat, Australia ja Ruotsi. Voimakas mainonta kieltämättä voisi olla paremmin näitä maita yhdistävä tekijä kuin tasa-arvo.  

Mikäli Falk ja Hermle olisivat selittäneet tuloksiaan mainonnan vaikutuksilla, heidän tutkimuksensa kuitenkaan tuskin olisi saanut vastaavaa näkyvyyttä kuin tasa-arvon paradoksin julistuksella. On mukavampaa kuulla, että yksilöt tekevät fiksuja valintoja tasa-arvoisessa maailmassa, kuin että teemme valintojamme mielikuvien ja mainonnan vaikutuksen alla epätasa-arvoisilla työmarkkinoilla.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Lähteet

Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. and Smith, M. (2014), A New Methoc to Understand Occupational Gender Gegregation in European Labour Markets, Luxemburg, saatavilla: http://doi.org/10.2838/748887.

Falk, A. and Hermle, J. (2018), “Relationship of gender differences in preferences to economic development and gender equality”, Science, Vol. 362 No. 307.

Helsingin Sanomat 19.11.2018: "Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton 'tasa-arvon paradoksi' on havaittu useissa tutkimuksissa".

Riach, P.A. and Rich, J. (2006), “An Experimental Investigation of Sexual Discrimination in Hiring in the English Labor Market An Experimental Investigation of Sexual Discrimination in Hiring in the English Labor Market”, The B .E. Journal of Economic Analysis & Policy Advances, Vol. 6 No. 2.

Stoet, G. and Geary, D.C. (2018), “The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education”, Psychological Science, Vol. 29 No. 4, pp. 581–593.

Tiede 19.11.2018, "Viikon gallup: Yllättääkö tasa-arvon paradoksi", saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/viikon-gallup-yllattaako-tasa-arvon-paradoksi.

Katso juttu ja tallenne SEGLI-hankkeen seminaarista

SEGLI-hanke (Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke) järjesti 14.2.2019 seminaarin ”Miten segregaation lieventämisestä tehdään #kaikkienduuni”.

Segregaatiota voidaan lieventää

Seminaarissa esitettiin napakkoja toimenpidesuosituksia, joilla segregaatiota eli eriytymistä naisten ja miesten aloihin voitaisiin lieventää. Yksi SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän suosituksista on, että Suomeen pitäisi koota valtakunnallinen segregaation purun ohjelma, joka kokoaisi eri toimijoita yhteen vähän samaan tapaan kuin valtakunnallinen samapalkkaisuusohjelma parhaillaan tekee. Segregaation purun ohjelma pitäisi huolta siitä, että segregaatio otetaan vakavasti, ja asian muuttamiseen paneudutaan. Seminaarissa todettiin, että on tärkeää vaikuttaa etenkin seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen tulisi saada agendalle heti uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.

Lisäksi SEGLI:n hanketiimi on laatinut suosituksia muun muassa opettajille, opinto-ohjaajille, työorganisaatioille ja viranomaisille. Esimerkiksi työorganisaatioiden tulisi viestiä oppilaitoksille siitä, minkälaisia töitä heillä tehdään ja minkälaisesta koulutuksesta tai taidoista työssä on hyötyä. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä ammatteja. Yksi segregaatiota lisäävä tekijä ovat joskus epätodetkin sukupuolittuneet mielikuvat ammateista. Myös jo pelkästään mahdollisimman laaja tieto eri töistä lieventäisi segregaatiota. Lue kaikki suositukset tästä: Toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi.

Seminaari-iltapäivän aikana kuultiin myös oppilaitosten tarinoita hankkeen kehittämistyön  kokemuksista ja perehdyttiin segregaatioon ilmiönä tutkijapuheenvuoron ja tasa-arvovaltuutetun näkemysten avulla.

Mitä segregaatiosta seuraa ja mistä segregaatio johtuu?

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara perehdytti puheenvuorossaan kuulijat siihen, miten työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen eli segregaatio voidaan jakaa horisontaaliseen segregaatioon (eri aloille ja ammatteihin) ja vertikaaliseen segregaatioon (hierarkian eri tasot, esimerkiksi johdossa vähemmän naisia). Maarianvaaran mukaan segregaatio on ongelma muun muassa siksi, että se on yksi tekijä, joka vaikuttaa naisten ja miesten palkkaeroihin.

Lisäksi Maarianvaara toi esille, että segregaatio on kytköksissä henkilöstön tasa-arvon kokemukseen. Tasa-aloilla työskentelevät kokevat työpaikkansa tasa-arvoisemmaksi kuin mies- tai naisenemmistöisellä työpaikalla työskentelevät: ”Kun kumpikaan sukupuoli ei ole selvänä enemmistönä, koettiin työpaikka tasa-arvoisemmaksi.”

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua antoi puheenvuorossaan vastauksia siihen, miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin niin voimakkaasti. Tanhuan mukaan naiset ja miehet tutustuvat eri aloihin, ja heillä on tietoa eri aloista: ”Kiinnostuksen takana onkin siis tuttuus, on helpompi valita sellainen ala, joka on ennestään tuttu.” Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi sukupuolittuneet mielikuvat eri aloista. Esimerkkeinä aloihin liitetyistä mielikuvista vertailtiin kahta ammatillisen koulutuksen teknistä alaa: kone- ja tuotantotekniikkaa, sekä hammastekniikkaa.

Kokemuksia tasa-arvon edistämisestä oppilaitoksissa

SEGLI-hankkeen kehittämistyötä on tehty Kajaanissa, Suomussalmella, Kemissä ja Helsingissä. Kajaanissa tehdystä työstä olivat seminaarissa kertomassa Kajaanin kaupungin maahanmuuttajatyön koordinaattori Jenni Kettunen, Lohtajan koulun rehtori Soili Luukkonen, sekä Kaukametsän opiston vararehtori Sini Sarén. Kettunen kuvasi ensin kaupunkitasoisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön prosessin, jonka avulla tuettiin oppilaitoksia. Luukkonen kuvasi tämän jälkeen työn etenemistä johtamassaan peruskoulussa ja Sarén kansalaisopistossa. ”Me valitsimme kaikille kouluille kaksi yhteistä edistämisaluetta, jotka ovat segregaation lieventäminen ja sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisy,” kertoi Luukkonen.

Helsingissä tehdystä kehittämistyöstä kertoivat kaksi Stadin ammattiopiston tasa-arvoagenttia, Elina Tirinen ja Elin Kirkinen-Kivelä. Tasa-arvoagenttien nimeäminen on yksi hankkeen toiminnan aikana keksitty hyvä käytäntö. Tirisen mukaan agenttien kanssa on paljon pohdittu esimerkiksi sitä, että oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tulee olla osa arkea: ”Niin toiminnallinen ja niin yksinkertainen, että nekin jotka eivät halua lukea yhtään sivua tasa-arvoasiaa, voivat toteuttaa sitä koko ajan.” Tirinen palasi muisteluissa myös Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikkoon, jossa käsiteltiin muun muassa sukupuolen moninaisuuden kysymyksiä.

Viimeiseksi seminaarissa esiteltiin jo tämän jutun alussa mainitut toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi. Suosituksia esitti sekä SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmä, että SEGLI:n hanketiimi. Suositukset on koottu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen.

Seminaarin tallenne sekä puhujien esittelemät materiaalit ladattavissa

Seminaarin tallenne: (tulossa myös YouTube-video, nyt saatavilla Facebook-tallenteet)

Osa 1 (klo 13:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/664299284013668
Osa 2 (klo 15:00 alkaen): https://www.facebook.com/kaikkienduuni/videos/568747400292387/

Seminaarin ohjelma: Ohjelma

Seminaarin materiaalit:

Seminaarin avaus: Olavi Arra, SEGLI-hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, erityisasiantuntija, OAJ

Segregaatio - ikuisuusongelma tasa-arvon toteutumisessa?” Jukka Maarianvaara, Tasa-arvovaltuutettu

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?” Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Kajaanin malli perusopetukseen” Jenni Kettunen, maahanmuuttotyön koordinaattori, Kajaanin kaupunki; Soili Luukkonen, rehtori, Lohtajan koulu, Kajaani; Sini Sarén, vararehtori, Kaukametsän opisto, Kajaani

Suomussalmen kokemuksia” Marja-Leena Haataja, SEGLI:n hankepäällikkö

Kemin kokemuksia” Eija Leinonen, SEGLI-hankkeen kouluttaja

Stadin ammattiopiston tasa-arvoagentit toiminnassa” Elina Tirinen ja Elina Kirkinen-Kivelä, koulutuspäällikkö, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki

SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Anni Koivisto, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen lukiolaisten liitto (SEGLI-asiantuntijaryhmä)

SEGLI-hankkeen asiantuntijaryhmän puheenvuoro” Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja, Nicehearts ry (SEGLI-asiantuntijaryhmä)

SEGLI-hankkeen toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi” SEGLI-hanketiimi

 

SEGLI-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.



Toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi

Mitä voimme tehdä segregaation lieventämiseksi? Paljonkin! Olemme tähän koonneet SEGLI-hankkeen toimenpidesuosituksia. Suositukset on jaoteltu eri toimijoille, kuten opettajille, työorganisaatioille, viranomaisille, järjestöille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heidän läheisilleen. Me kaikki yhdessä voimme muuttaa organisaatioiden käytäntöjä ja yhteiskuntaa!

Lataa suositukset vihkona tai lue suoraan tältä sivulta.

Peruskoulun tai lukion opettaja – Mitä  voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Tutustuta oppilaasi työelämään mahdollisimman laajasti, sillä paras lääke hyviin valintoihin ja segregaation liveventämiseen on mahdollisimman laaja tieto eri töistä.

  • Hankkikaa yhdessä oppilaiden kanssa tietoa työelämästä ja työehdoista, etenkin vähemmän tutuista töistä.

  • Käyttäkää ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita myös työelämään tutustumiseen.

  • Tarkastele, miten oppimateriaalit esittelevät eri ammatteja ja töitä. Jos huomaat stereotypioita, keskustelkaa niistä ja purkakaa niitä.

  • Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

  • Käsitelkää yhdessä sitä, miksi tulevaa työtä ei kannata valita vain sen perusteella, mistä oppiaineista on kiinnostunut.

  • Hyödynnä sukupuolitietoista opetusta tukevaa materiaalia.

  • Keskustelkaa yhdessä oppilaiden kanssa siitä, miten koulutuksen ja työelämän sukupuolenmukainen eriytyminen yhteiskunnassa ilmenee. Mitä käsityksiä ja oletuksia eri ammatteihin ja sukupuoleen yhteiskunnassamme liittyy? Entä mitä vaikutuksia segregaatiolla on?

  • Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

  • Tarkista, mitä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sanotaan.

  • Valmista opiskelijoita kohtaamaan myös työelämän epätasa-arvoisuus, positiivisesti ja työkaluja antaen.

Peruskoulun tai lukion opinto-ohjaaja – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Mieti, miten voisit parhaiten laajentaa oppilaiden tietämystä etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. Tieto tukee paitsi segregaation lieventämistä myös auttaa opiskelijoita tekemään parempia valintoja.

  • Kannusta opiskelijoita hankkimaan tietoa ja esimerkiksi haastattelemaan eri alojen ammattilaisilta ja alaa opiskelevia.

  • Pyydä vaikka etäyhteyden avulla omalle koulullesi työelämän tai oppilaitosten esittelijöitä myös kauempaa.

  • Käytä ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita myös työelämään tutustumiseen yhdessä opettajien kanssa. Tee konkreettista yhteistyötä työelämän kanssa.

  • Tarkastele, miten ohjausmateriaalit esittelevät eri ammatteja ja töitä. Jos huomaat stereotypioita, mieti kuinka voit purkaa niitä ohjauksessa.

  • Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

  • Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

Ammatillisen oppilaitoksen opettaja tai opinto-ohjaaja - Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Pohdi, miten segregaatio ilmenee omalla opetusalallasi. Onko segregaatio vaikuttanut ammattialan kulttuuriin? Miten ammattialalle voidaan luoda entistä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa kulttuuria? Voitte myös keskustella tästä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

  • Opettajien lisäksi myös työpaikkajaksoilla tavatut ihmiset ja vierailevat luennoitsijat ovat roolimalleja – etsi mahdollisimman monenlaisia.

  • Arvioi kieltä, jota oppilaitoksenne käytetään eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

  • Mieti, ketkä tarvitsisivat erityisesti tukea ammatti-identiteetin muodostumisessa, ja kuinka voisit kannustaa varsinkin heitä. Positiivinen palaute vie pitkälle!

  • Arvioi, kuinka ns. ainokaisista huolehditaan opetusalallasi ja oppilaitoksessasi.

  • Tarkastele, miten oppimateriaalit esittelevät opetusalaasi ja siihen liittyviä töitä. Jos huomaat stereotypioita, keskustelkaa niistä ja purkakaa niitä.

  • Valmista opiskelijoita kohtaamaan myös työelämän epätasa-arvoisuus, positiivisesti ja työkaluja antaen.

  • Harjoitelkaa, kuinka voi toimia sellaisissa tilanteissa, joissa sinua vähätellään tai oletetaan että et tiedä.

  • Kerro opiskelijoille työehdoista eri töissä ja ongelmista, joita he voivat kohdata työehdoista neuvoteltaessa.

  • Huomioi sukupuolen moninaisuus esimerkiksi kuvissa ja esimerkeissä.

  • Tee konkreettista yhteistyötä peruskoulun kanssa tukeaksesi tulevia opintoalaansa valitsevia nuoria saamaan oikeanlaista tietoa alastasi.

  • Huomioikaa työpaikkaohjaajakoulutuksissanne tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset mm. kannustaen työssäoppimispaikkoja moninaisuuden huomioimiseen ja tasa-arvoisten toimintatapojen kehittämiseen.

  • Tarkista, mitä oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sanotaan.

  • Kun autat opiskelualan vaihtoa pohtivia opiskelijoita, tarjoa tietoa etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. 

Ammatillisen oppilaitoksen johto ja viestinnästä vastaavat – Mitä voin tehdä segregaation lieventämiseksi kun suunnittelen oppilaitoksen markkinointia?

  • Miettikää, pitäisikö ja voisiko oppilaitoksen markkinoinnissa tehdä jotain toisin, jotta oppilaitokseen saataisiin moninaisemmin sopivia opiskelijoita ja millaisen mielikuvan käyttämänne viestintä materiaali antaa eri aloista. Markkinoinnissa voi myös karsia vääriä luuloja eri aloista.

  • Varmistakaa, että oppilaitoksessanne on toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 

Työorganisaatioiden toimijat – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Viestikää oppilaitoksille siitä, minkälaisia töitä teillä tehdään ja minkälaisesta koulutuksesta tai taidoista työssä on hyötyä. Tämä on erityisen tärkeää sellaisilla aloilla, jotka eivät ole kaikille arjessa tuttuja ja näkyviä ammatteja.

  • Tehkää yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa, tarjotkaa esimerkiksi TET-paikkoja.

  • Varmistakaa, että työpaikallanne on tasa-arvoa ja eri sukupuolia arvostava työympäristö ja hyvät syrjimättömät käytännöt esimerkiksi työhönotossa ja etenemisessä.

  • Viestikää hyvistä syrjimättömistä käytännöistänne potentiaalisille työnhakijoille ja oppilaitoksille.

  • Huolehtikaa, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Varmistakaa, että työpaikkaohjaajat on koulutettu myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta.

  • Varmistakaa, että työpaikallanne on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien vaatima tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Vaikuttakaa suunnitelman sisältöön.

  • Kehittää käytäntöjänne myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Pohtikaa, miten voisitte vielä parantaa esimeriksi työhönottoa, urakehitystä, tehdä työympäristöstä kannustavan, tehdä työpaikasta perheystävällisemmän, ja vähentää häirintää ja kiusaamista. Usein epätasa-arvoisia käytäntöjä perustellaan sillä, että ”meillä on aina tehty näin”, tai ”onhan tämä ongelmallista mutta asiaa ei voi muuttaa jostain tietystä syystä”. Käytäntöjä voi kuitenkin myllyttää, ja siitä on usein hyötyä, jopa etumatkaa muihin työnantajiin nähden. 

Ammattilainen ammattilaisverkostossa  – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Joitakin töitä tehdään ennemminkin ammattilaisten verkostoissa kuin työsuhteessa. Alaansa pohtivat nuoret tarvitsevat tietoa myös näistä töistä.

  • Voit tarjoutua kertoman työstäsi oppilaitoksissa, vaikka et edustaisikaan tiettyä työorganisaatiota.

  • Kun kerrot työstäsi, kuvaa minkälaisesta koulutuksesta ja taidoista on hyötyä työssäsi, ja mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet.

  • Älä oleta! Esimerkiksi muiden osaamista tai kiinnostusta sukupuolen perusteella. 

Työllisyystoimija – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Mikäli teet ohjaustyötä, mieti, miten voisit laajentaa asiakkaidesi tietämystä etenkin sellaisista opiskelualoista ja töistä, jotka eivät ole heille tuttuja ennestään. Tieto tukee paitsi segregaation lieventämistä myös auttaa asiakkaita tekemään parempia valintoja.

  • Arvioi omia käsityksiäsi eri sukupuolista, varmista, etteivät vaikkapa sukupuoleen perustuvat oletukset muokkaa ohjaustasi jo etukäteen.

  • Arvioi käyttämääsi kieltä eri sukupuolista, eri ammateista ja tehtävistä jne.

  • Arvioi käyttämiäsi ohjausmenetelmiä, materiaaleja jne., jos huomaat stereotypioita, mieti kuinka voit purkaa niitä ohjauksessa.

  • Anna varsinkin maahanmuuttajataustaisille asiakkaille selkeää tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia heillä on. Anna tietoa esimerkiksi siitä, kuinka opiskelualaa voi tarvittaessa voi vaihtaa. 

Koulutuksen suunnittelija (viranomainen, opiskelijajärjestön edustaja, työmarkkinajärjestön edustaja, poliitikko, äänestäjä, jne.) – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

Työelämän ehtoihin vaikuttava (viranomainen, opiskelijajärjestön edustaja, työmarkkinajärjestön edustaja, poliitikko, äänestäjä, jne.) – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Tue valtakunnallisen segregaation lieventämistyöryhmän perustamista.

  • Kerro, miksi segregaation lieventäminen ja tasa-arvon edistäminen on sinusta ja edustamasi tahon mielestä tärkeää.

  • Kannata vanhemmuuden kustannusten jakamista tasan lapsen vanhempien työnantajien kesken.

  • Varmista, että hoivavastuita kantavien ihmisten (useimmiten naisten, joskin myös muuttuva asia) työssäkäynti on jatkossakin mahdollista ja hyvinvointipalvelut ovat saatavilla myös tulevaisuudessa.

  • Neuvottele pienipalkkaisten usein naisenemmistöisten töiden palkkausta ja työehtoja paremmiksi. 

Sinä jolla on läheisiä, jotka pohtivat alavalintaa – Mitä voit tehdä segregaation lieventämiseksi?

  • Kerro työstäsi koulutus- ja ammatinvalintaa pohtiville tutuillesi.

  • Kerro palkkasi ja työsi hyvät ja huonot puolet.

  • Ohjaa eteenpäin puhumaan muidenkin kanssa.

  • Älä oleta! Esimerkiksi muiden osaamista tai kiinnostusta pelkän sukupuolen perusteella.

  • Kannusta pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ja hankkimaan tietoa niistä. 

Omaa koulutus- ja ammatinvalintaasi miettivä – Mitä kannattaa ottaa huomioon?

  • Hanki tietoa myös siitä, mikä ei ole ennestään tuttua.

  • Pohdi laajasti omia kiinnostuksen kohteitasi, ei vain niitä, joita jo toteutat esim. harrastusten kautta.

  • Mieti, mitä kaikkea voisit oppia ja mistä voisit pitää.

  • Ota selvää palkkauksesta, työehdoista, työnkuvasta ja siitä onko töitä.

  • Pohdi myös omia persoonallisuustekijöitäsi: Millainen työ sopisi sinulle ja persoonallesi?

  • Juttele asiasta sekä ikätovereittesi että aikuisten kanssa – voit käydä myös haastattelemassa eri alojen ammattilaisia

  • Älä epäröi kääntyä opinto- ja uraohjausasiantuntijan puoleen

  • Muista unelmoida ja tehdä unelmasi toteen 😊 

SEGLI-asiantuntijaryhmän toimenpidesuositukset segregaation lieventämiseksi. SEGLI-hankkeeen asiantuntijaryhmä koostui eri alojen toimijoista ja vaikuttajista.

1. Segregaation purku -ohjelman luominen ja toteuttaminen (samaan tapaan kuin samapalkkaisuusohjelma)

2. Työelämän tuominen kouluihin ja oppilaitoksiin, opinto-ohjaukseen ja peruskoulun aineen opetukseen, ml. materiaalia opettajille segregaatiosta ja stereotypioiden purkamisesta

3. TET-jaksojen kehittäminen segregaation lieventämisen näkökulmasta (esim.- yritysvierailut, yksi TET-jakso sp-eityypilliselle alalle, esittely luokassa), koulussa tasa-arvoyhteyshenkilö, yhteistyö myös kuntien rajat ylittäen, kirjataan tasa-arvosuunnitelmaan

4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden ottaminen osaksi myös opettajien täydennyskoulutusta

5. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmiin vaikuttaminen yhdessä, olla aktiivinen ja vaatia niihin asioita

Ylen juttuun segregaatiosta haastateltiin SEGLI-hankkeen tutkijaa

Ylen julkaisi tänään jutun koulutuksen ja työelämän segregaatiosta. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Ylen sivuilta: Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Juttuun on haastateltu muun muassa SEGLI-hankkeen tutkijaa Inkeri Tanhuaa sekä Tilastokeskuksen Miina Keski-Petäjää.

Poiminta tekstistä:

"Nuorten koulutusvalintoja tutkinut Inkeri Tanhua kertoo, että nuoret perustelevat valintaansa useimmiten juuri kiinnostuksella, mutta valinnat tehdään pitkälti mielikuvien varassa.

Hän sanoo nuorten tietoja eri ammateista ja työelämästä ohuiksi. Peruskoulun tai lukion päättävät eivät tiedä, mitä kyseisessä ammatissa tai koulutuksessa tehdään ja millaisia taitoja siellä vaaditaan.

Jos ei ole tietoa, valitaan tuttuuden mukaan."

Miten valitsen kiinnostavan alan ja työn? Katso nuorten aikuisten vinkit

Varsinkin nuoria tyypillisesti kehotetaan valitsemaan sellainen koulutusala, joka tuntuu kiinnostavalta. Se on sinänsä hyvä asia, sillä eihän ole kiva päätyä töihin alalle, josta ei ole kiinnostunut. Kiinnostavan alan valinta ei kuitenkaan aina ole helppoa. Mistä voin tietää, mikä minua kiinnostaa eniten? SEGLI-hanke kysyi nuorilta aikuisilta, mitä he nyt kertoisivat työelämästä ja opiskelualan valinnasta 18-vuotiaalle itselleen. Tämä blogi pohjautuu heidän vastauksiinsa.

Mieti missä on kiinnostavia töitä – älä pelkästään kiinnostavaa koulutusta

Moni vastaaja kertoi valinneensa koulutusalansa sillä perusteella, minkä koki kiinnostavaksi 18-vuotiaana. Tätä kuvattiin esimerkiksi seuraavasti: ”Halusin opiskella itseäni kiinnostavia asioita, joissa koin olevani myös vahvimmillani”. Myöhemmin he kuitenkin pohtivat, että olisi kannattanut koulutusalan kiinnostavuuden lisäksi panostaa erilaisten töiden kiinnostavuuden ja saatavuuden arviointiin:

”Mieti, mitä töitä haluaisit tehdä, älä vain sitä mikä on kiinnostavaa opiskella. Jos et halua yrittäjäksi, opiskele jotain alaa missä se ei ole pääasiallinen työllistymisen muoto.”

”Opinnot eivät kestä ikuisesti, joten sille mikä itseä superisti kiinnostaa juuri nyt ei pidä pistää liikaa painoarvoa. Kehotan seuraamaan työpaikkoja ja kysymään mielenkiintoista työtä tekeviltä, mitä heidän työhönsä kuuluu ja mitä he ovat opiskelleet.”

”Hain ensin lukemaan taidehistoriaa sekä teatterin ja draaman tutkimusta, enkä näin jälkikäteen onnekseni päässyt, työllistyminen olisi ollut ihan eri tasossa kuin nyt. Itse ajattelen nyt tässä vaiheessa, että olisi ollut hyvä hankkia perustutkinto jostain selkeästä maisteripolusta (esim. kauppakorkea) ja rakentaa sen päälle sitten kiinnostusten mukaan muita polkuja.”

Vastauksissa painottui myös tulevaisuuden työelämän ennakointi. Voi olla etukäteen vaikea arvata, mitkä alat kehittyvät kiinnostaviksi ja työllistäviksi. Jälkikäteen annetuista vinkeistä voi kuitenkin saada joitain ideoita:

”Opintojeni aikana ns. data science lähti lentoon: alkuvuosina yritykset eivät tienneet, mitä systeemitieteet ovat, ja harvat yritykset tiesivät tarvitsevansa matemaatikoita. Valmistuttuani hyppäsinkin kasvaville markkinoille, jossa työpaikkoja oli hyvin tarjolla. Tärkein päätös oli kai valita ala, joka ei sitonut mihinkään spesifiin erikoisalueeseen, vaan kehitti erityisesti oppimiskykyä.”

”Mieti mikä on tulevaisuuden ammatti ja mikä inspiroi sinua. Kun se on selvillä (edes osittain), niin panosta verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen.”

Ei vain kiinnostava substanssi vaan sinulle sopiva työ

Toinen vastaajien esille tuoma seikka on, että kiinnostuksen lisäksi kannattaa perehtyä muihin työssä viihtymiseen vaikuttaviin seikkoihin. Työn substanssin lisäksi esimerkiksi työyhteisö on tärkeä:

”Alan valinta ei ole pelkän substanssin valintaa, myöhemmin olen joutunut miettimään paljon sitä, millainen työskentely, työyhteisö ja työkulttuuri minulle sopii sen lisäksi mitkä aiheet minua kiinnostavat.”

Vastaajat kehottivat myös perehtymään eri alojen palkkoihin ja muihin työehtoihin:

”Kehottaisin miettimään alavalintaa muiden elämänarvojen näkökulmasta. Esimerkiksi matkailualalla on valitettavan paljon sesonki- ja vuorotyötä.”

Lisäksi muutama vastaaja pohti myös sitä, miten vastuun kantaminen työssä vaikuttaa omaan elämään:

”Opintojen aikana kuvittelin, että valmistuttuani ja täysipäiväisesti työelämässä olevana olisin jotenkin mystisellä tavalla ’valmis’, olisin heti piinkova asiantuntija ja tietäisin, mitä tehdä missäkin tilanteessa. Totuus on, että ainakin näin uran alussa epävarmuus on läsnä joka päivä: mistä tiedän, teenkö hyviä vai huonoja päätöksiä? 18-vuotiaalle itselleni haluaisin sanoa, että mieti ihan oikeasti sitä, mistä nautit ja missä olet hyvä, ja lähde suuntautumaan niiden asioiden pariin. Sanoisin, että älä mieti sitä, mihin kaverit menevät tai mikä on ’cool’ tai missä ansaitsee hyvin. On korvaamatonta, jos saa tehdä työtä ja olla alalla, jonka kokee todella omakseen.”

Monet työt voivat paljastua kiinnostaviksi

Mahdollisia koulutusaloja ei vastaajien mukaan kannata hylätä sillä perusteella, että luulee niiden olevien epäkiinnostavia. Voi olla, että lisätieto aloista ja töistä paljastaakin ne kiinnostaviksi:

”Pyydä saada enemmän infoa esim. opinto-ohjaajalta eri aloista. On paljon ammatteja, jotka eivät sinua tällä hetkellä lähtökohtaisesti kiinnosta, mutta ovat loppupeleissä erittäin kiehtovia. Eli älä tuomitse vajavaisten / väärien ennakkotietojesi perusteella.”

Lisäksi oma kiinnostuskin voi muuttua tai alojen kiinnostavuus paljastua myöhemmin:

”Moni opintoala, joita en pitänyt kiinnostavana opiskelijana, onkin paljastunut työelämässä kovinkin hyödylliseksi.”

Joskus alavalinta tuntuu vaikealta siksi, että on kiinnostunut niin monista asioista. Silloin ehkä helpottaa tieto siitä, että kyky kiinnostua on työelämässä erittäin hyvä ominaisuus!

”Työelämä vaatii samaan aikaan erityisosaamista ja generalismia. Mieti omat juttusi, mutta pidä ennen kaikkea huolta kyvystä omaksua nopeasti uusia asioita ja osata ’vähän kaikesta’. Kiinnostuminen asiasta kuin asiasta helpottaa työn tekoa.”

Kiinnostuskin saa ohjata!

Vaikka monet kehottivat miettimään kiinnostuksiaan uudelleen ja laajemmin, painotettiin myös sitä, että ei tule toimia sydäntään vastaan. Kiinnostuskin saa ohjata valintoja! Erityisen tärkeää on, ettei pakota itseään alalle, joka tuntuu epäkiinnostavalta tai epäsopivalta vielä tutustumisen jälkeenkin.

Eräs vastaaja puhui uskalluksesta kiinnostua eri asioista:

”Valitse opintopolkusi niin, että se johtaa jotain kautta sitä alaa kohti millä haluat työskennellä, mutta älä rajoita itseäsi liikaa. Uskalla innostua sinua kiinnostavista asioista ennakkoluulottomasti, et voi tietää mitä mahdollisuuksia ne tulevaisuudessa saattavat avata.”

Liittyykö tämä juttu työelämän sukupuolenmukaiseen segregaatioon?

Suomen koulutus- ja työelämä on voimakkaasti jakautunut sukupuolen mukaan (katso esimerkiksi juttu Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää). SEGLI:n tutkimuksen mukaan yksi syy tähän on se, että ala valitaan sen perusteella, mikä on ennestään tuttua. Kun omia kiinnostuksenkohteitaan pohtii vähän laajemmin, saattaa avautua polkuja, joita ei olisi muutoin tullut ajatelleeksi. Näin myös työelämän segregaatio saattaa lieventyä.

Lisätietoja kyselyn toteutuksesta

SEGLI-hanke kysyi syksyllä 2017 muutaman Facebook-ryhmän käyttäjiltä muun muassa, mitä he kertoisivat työelämästä ja alanvalinnasta 18-vuotiaalle itselleen. Kysymys poiki 91 vastausta, joita on hyödynnetty tämän blogin kirjoituksessa. Suurin osa vastaajista oli 27 – 35 -vuotiaita.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää – katso uusimmat luvut

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Suomessa opiskellut ammatit sekä työelämä ovat voimakkaasti segregoituneet, eli jakautuneet nais- ja miesenemmistöisiksi aloiksi. SEGLI-hanke tarkisti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Näyttää siltä, että eriytyminen ei ole lieventymässä, vaan monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Tiedot on koottu opetushallituksen tietokannasta ja ne perustuvat yhteishakujen tuloksiin.

Sukupuolenmukainen segregaatio voimakasta yhteishaussa 2018

Ammatillinen koulutus ja ammatit, joihin ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan, ovat erityisen segregoituneita sukupuolen mukaan. Taulukossa 1 tarkastellaan 12 suurinta koulutusalaa, eli aloja joihin oli auki yli tuhat opiskelupaikkaa. Näistä aloista seitsemällä yli 90 % opiskelupaikan vastaanottaneista oli naisia tai miehiä. Nämä erityisen segregoituneet alat on merkitty taulukkoon tummalla oranssilla.

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Segregaatio ei ole lieventyntynyt

Sukupuolenmukainen segregaatio ei ole lieventynyt ammatillisessa koulutuksessa verrattuna edellisiin vuosiin. Taulukko 2 näyttää miesten määrän 12 suurimmalla koulutusalalla vuosina 2014, 2016 ja 2018. Miehiä on erityisen paljon toisilla aloilla ja toisilla taas vähän. Segretoituneimpien koulutusalojen vuosittaisessa vertailussa näkyy vain pientä heilahtelua kumpaankin suuntaan. Sen sijaan miesten määrä on jonkin verran kasvanut kahdella tasa-alalla, eli ravintoa- ja cateringalalla sekä liiketalouden alalla.

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?

Sukupuoli näyttää tilastojen mukaan vaikuttavan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen valintoihin. Monikaan opiskelija ei kuitenkaan alavalinnan syitä kysyttäessä vastaa, että valitsi oman alansa sukupuolensa takia. Sen sijaan he kertovat, että ovat valinneet alan esimerkiksi sen perusteella, mikä on tuttua. Naiset ja miehet siis yhä tutustuvat keskimäärin eri aloihin. Myös kaverit ja vanhemmat vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin ja siihen, mistä aloista heillä on tietoa.

Kuinka segregaatiota voisi lieventää?

Suuntaansa miettivien nuorten ja ammattia vaihtavien aikuisten olisi hyödyllistä saada mahdollisimman paljon tietoa ja käytännön kokemusta eri aloista. Näin ei tarvitsisi valita vain sen perusteella, mikä on tullut tutuksi jo aiemmin. Todennäköisesti valinnat lähtisivät tiedon ja positiivisten kokemusten kautta monipuolistumaan.

Lisäksi on tärkeää, että työelämä on valmis segregaation lieventymiseen. Monet työnantajat ovatkin panostaneet kaikille sukupuolille sopivaan omaa ammatti-identiteettiä tukevaan työympäristöön. Nämä työnantajat voisivat tulla vielä paremmin esille ja omalta osaltaan lisätä tietoa alasta ja sen työpaikoista.

Kaikille sukupuolille sopiva työympäristö

Yhteishakujärjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”. Todellisuus on toki tilastoja moninaisempi. Kategoriat nainen ja mies sisältävät monenlaisia sukupuolen ilmaisuja ja identiteettejä, eivätkä kaikki identifioidu kumpaankaan näistä kategorioista. On mahdollista, että sukupuolenmukaista segregaatiota tapahtuu myös sillä tavoin, että esimerkiksi muunsukupuoliset hakeutuvat useammin joillekin suvaitseviksi mieltämilleen aloille, vaikka tilastot eivät tätä osaa sukupuolenmukaisesta segregaatiosta tuokaan esille.

Myös muunsukupuoliset tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva.

Lisätietoa

Lue lisää ammatillisen koulutuksen segregaatiosta ja siitä, kuinka monen opiskelijan äidinkieli on muu kuin kotimainen: Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Tietosivulla käytetyt luvut sekä paljon lisää tietoa eri vuosien yhteishauista löydät opetushallituksen sivuilta: vipunen.fi.