työpaikat ja työllisyys

Miten valitsen kiinnostavan alan ja työn? Katso nuorten aikuisten vinkit

Varsinkin nuoria tyypillisesti kehotetaan valitsemaan sellainen koulutusala, joka tuntuu kiinnostavalta. Se on sinänsä hyvä asia, sillä eihän ole kiva päätyä töihin alalle, josta ei ole kiinnostunut. Kiinnostavan alan valinta ei kuitenkaan aina ole helppoa. Mistä voin tietää, mikä minua kiinnostaa eniten? SEGLI-hanke kysyi nuorilta aikuisilta, mitä he nyt kertoisivat työelämästä ja opiskelualan valinnasta 18-vuotiaalle itselleen. Tämä blogi pohjautuu heidän vastauksiinsa.

Mieti missä on kiinnostavia töitä – älä pelkästään kiinnostavaa koulutusta

Moni vastaaja kertoi valinneensa koulutusalansa sillä perusteella, minkä koki kiinnostavaksi 18-vuotiaana. Tätä kuvattiin esimerkiksi seuraavasti: ”Halusin opiskella itseäni kiinnostavia asioita, joissa koin olevani myös vahvimmillani”. Myöhemmin he kuitenkin pohtivat, että olisi kannattanut koulutusalan kiinnostavuuden lisäksi panostaa erilaisten töiden kiinnostavuuden ja saatavuuden arviointiin:

”Mieti, mitä töitä haluaisit tehdä, älä vain sitä mikä on kiinnostavaa opiskella. Jos et halua yrittäjäksi, opiskele jotain alaa missä se ei ole pääasiallinen työllistymisen muoto.”

”Opinnot eivät kestä ikuisesti, joten sille mikä itseä superisti kiinnostaa juuri nyt ei pidä pistää liikaa painoarvoa. Kehotan seuraamaan työpaikkoja ja kysymään mielenkiintoista työtä tekeviltä, mitä heidän työhönsä kuuluu ja mitä he ovat opiskelleet.”

”Hain ensin lukemaan taidehistoriaa sekä teatterin ja draaman tutkimusta, enkä näin jälkikäteen onnekseni päässyt, työllistyminen olisi ollut ihan eri tasossa kuin nyt. Itse ajattelen nyt tässä vaiheessa, että olisi ollut hyvä hankkia perustutkinto jostain selkeästä maisteripolusta (esim. kauppakorkea) ja rakentaa sen päälle sitten kiinnostusten mukaan muita polkuja.”

Vastauksissa painottui myös tulevaisuuden työelämän ennakointi. Voi olla etukäteen vaikea arvata, mitkä alat kehittyvät kiinnostaviksi ja työllistäviksi. Jälkikäteen annetuista vinkeistä voi kuitenkin saada joitain ideoita:

”Opintojeni aikana ns. data science lähti lentoon: alkuvuosina yritykset eivät tienneet, mitä systeemitieteet ovat, ja harvat yritykset tiesivät tarvitsevansa matemaatikoita. Valmistuttuani hyppäsinkin kasvaville markkinoille, jossa työpaikkoja oli hyvin tarjolla. Tärkein päätös oli kai valita ala, joka ei sitonut mihinkään spesifiin erikoisalueeseen, vaan kehitti erityisesti oppimiskykyä.”

”Mieti mikä on tulevaisuuden ammatti ja mikä inspiroi sinua. Kun se on selvillä (edes osittain), niin panosta verkostoitumiseen ja kouluttautumiseen.”

Ei vain kiinnostava substanssi vaan sinulle sopiva työ

Toinen vastaajien esille tuoma seikka on, että kiinnostuksen lisäksi kannattaa perehtyä muihin työssä viihtymiseen vaikuttaviin seikkoihin. Työn substanssin lisäksi esimerkiksi työyhteisö on tärkeä:

”Alan valinta ei ole pelkän substanssin valintaa, myöhemmin olen joutunut miettimään paljon sitä, millainen työskentely, työyhteisö ja työkulttuuri minulle sopii sen lisäksi mitkä aiheet minua kiinnostavat.”

Vastaajat kehottivat myös perehtymään eri alojen palkkoihin ja muihin työehtoihin:

”Kehottaisin miettimään alavalintaa muiden elämänarvojen näkökulmasta. Esimerkiksi matkailualalla on valitettavan paljon sesonki- ja vuorotyötä.”

Lisäksi muutama vastaaja pohti myös sitä, miten vastuun kantaminen työssä vaikuttaa omaan elämään:

”Opintojen aikana kuvittelin, että valmistuttuani ja täysipäiväisesti työelämässä olevana olisin jotenkin mystisellä tavalla ’valmis’, olisin heti piinkova asiantuntija ja tietäisin, mitä tehdä missäkin tilanteessa. Totuus on, että ainakin näin uran alussa epävarmuus on läsnä joka päivä: mistä tiedän, teenkö hyviä vai huonoja päätöksiä? 18-vuotiaalle itselleni haluaisin sanoa, että mieti ihan oikeasti sitä, mistä nautit ja missä olet hyvä, ja lähde suuntautumaan niiden asioiden pariin. Sanoisin, että älä mieti sitä, mihin kaverit menevät tai mikä on ’cool’ tai missä ansaitsee hyvin. On korvaamatonta, jos saa tehdä työtä ja olla alalla, jonka kokee todella omakseen.”

Monet työt voivat paljastua kiinnostaviksi

Mahdollisia koulutusaloja ei vastaajien mukaan kannata hylätä sillä perusteella, että luulee niiden olevien epäkiinnostavia. Voi olla, että lisätieto aloista ja töistä paljastaakin ne kiinnostaviksi:

”Pyydä saada enemmän infoa esim. opinto-ohjaajalta eri aloista. On paljon ammatteja, jotka eivät sinua tällä hetkellä lähtökohtaisesti kiinnosta, mutta ovat loppupeleissä erittäin kiehtovia. Eli älä tuomitse vajavaisten / väärien ennakkotietojesi perusteella.”

Lisäksi oma kiinnostuskin voi muuttua tai alojen kiinnostavuus paljastua myöhemmin:

”Moni opintoala, joita en pitänyt kiinnostavana opiskelijana, onkin paljastunut työelämässä kovinkin hyödylliseksi.”

Joskus alavalinta tuntuu vaikealta siksi, että on kiinnostunut niin monista asioista. Silloin ehkä helpottaa tieto siitä, että kyky kiinnostua on työelämässä erittäin hyvä ominaisuus!

”Työelämä vaatii samaan aikaan erityisosaamista ja generalismia. Mieti omat juttusi, mutta pidä ennen kaikkea huolta kyvystä omaksua nopeasti uusia asioita ja osata ’vähän kaikesta’. Kiinnostuminen asiasta kuin asiasta helpottaa työn tekoa.”

Kiinnostuskin saa ohjata!

Vaikka monet kehottivat miettimään kiinnostuksiaan uudelleen ja laajemmin, painotettiin myös sitä, että ei tule toimia sydäntään vastaan. Kiinnostuskin saa ohjata valintoja! Erityisen tärkeää on, ettei pakota itseään alalle, joka tuntuu epäkiinnostavalta tai epäsopivalta vielä tutustumisen jälkeenkin.

Eräs vastaaja puhui uskalluksesta kiinnostua eri asioista:

”Valitse opintopolkusi niin, että se johtaa jotain kautta sitä alaa kohti millä haluat työskennellä, mutta älä rajoita itseäsi liikaa. Uskalla innostua sinua kiinnostavista asioista ennakkoluulottomasti, et voi tietää mitä mahdollisuuksia ne tulevaisuudessa saattavat avata.”

Liittyykö tämä juttu työelämän sukupuolenmukaiseen segregaatioon?

Suomen koulutus- ja työelämä on voimakkaasti jakautunut sukupuolen mukaan (katso esimerkiksi juttu Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää). SEGLI:n tutkimuksen mukaan yksi syy tähän on se, että ala valitaan sen perusteella, mikä on ennestään tuttua. Kun omia kiinnostuksenkohteitaan pohtii vähän laajemmin, saattaa avautua polkuja, joita ei olisi muutoin tullut ajatelleeksi. Näin myös työelämän segregaatio saattaa lieventyä.

Lisätietoja kyselyn toteutuksesta

SEGLI-hanke kysyi syksyllä 2017 muutaman Facebook-ryhmän käyttäjiltä muun muassa, mitä he kertoisivat työelämästä ja alanvalinnasta 18-vuotiaalle itselleen. Kysymys poiki 91 vastausta, joita on hyödynnetty tämän blogin kirjoituksessa. Suurin osa vastaajista oli 27 – 35 -vuotiaita.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää – katso uusimmat luvut

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Suomessa opiskellut ammatit sekä työelämä ovat voimakkaasti segregoituneet, eli jakautuneet nais- ja miesenemmistöisiksi aloiksi. SEGLI-hanke tarkisti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Näyttää siltä, että eriytyminen ei ole lieventymässä, vaan monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Tiedot on koottu opetushallituksen tietokannasta ja ne perustuvat yhteishakujen tuloksiin.

Sukupuolenmukainen segregaatio voimakasta yhteishaussa 2018

Ammatillinen koulutus ja ammatit, joihin ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan, ovat erityisen segregoituneita sukupuolen mukaan. Taulukossa 1 tarkastellaan 12 suurinta koulutusalaa, eli aloja joihin oli auki yli tuhat opiskelupaikkaa. Näistä aloista seitsemällä yli 90 % opiskelupaikan vastaanottaneista oli naisia tai miehiä. Nämä erityisen segregoituneet alat on merkitty taulukkoon tummalla oranssilla.

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Segregaatio ei ole lieventyntynyt

Sukupuolenmukainen segregaatio ei ole lieventynyt ammatillisessa koulutuksessa verrattuna edellisiin vuosiin. Taulukko 2 näyttää miesten määrän 12 suurimmalla koulutusalalla vuosina 2014, 2016 ja 2018. Miehiä on erityisen paljon toisilla aloilla ja toisilla taas vähän. Segretoituneimpien koulutusalojen vuosittaisessa vertailussa näkyy vain pientä heilahtelua kumpaankin suuntaan. Sen sijaan miesten määrä on jonkin verran kasvanut kahdella tasa-alalla, eli ravintoa- ja cateringalalla sekä liiketalouden alalla.

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?

Sukupuoli näyttää tilastojen mukaan vaikuttavan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen valintoihin. Monikaan opiskelija ei kuitenkaan alavalinnan syitä kysyttäessä vastaa, että valitsi oman alansa sukupuolensa takia. Sen sijaan he kertovat, että ovat valinneet alan esimerkiksi sen perusteella, mikä on tuttua. Naiset ja miehet siis yhä tutustuvat keskimäärin eri aloihin. Myös kaverit ja vanhemmat vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin ja siihen, mistä aloista heillä on tietoa.

Kuinka segregaatiota voisi lieventää?

Suuntaansa miettivien nuorten ja ammattia vaihtavien aikuisten olisi hyödyllistä saada mahdollisimman paljon tietoa ja käytännön kokemusta eri aloista. Näin ei tarvitsisi valita vain sen perusteella, mikä on tullut tutuksi jo aiemmin. Todennäköisesti valinnat lähtisivät tiedon ja positiivisten kokemusten kautta monipuolistumaan.

Lisäksi on tärkeää, että työelämä on valmis segregaation lieventymiseen. Monet työnantajat ovatkin panostaneet kaikille sukupuolille sopivaan omaa ammatti-identiteettiä tukevaan työympäristöön. Nämä työnantajat voisivat tulla vielä paremmin esille ja omalta osaltaan lisätä tietoa alasta ja sen työpaikoista.

Kaikille sukupuolille sopiva työympäristö

Yhteishakujärjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”. Todellisuus on toki tilastoja moninaisempi. Kategoriat nainen ja mies sisältävät monenlaisia sukupuolen ilmaisuja ja identiteettejä, eivätkä kaikki identifioidu kumpaankaan näistä kategorioista. On mahdollista, että sukupuolenmukaista segregaatiota tapahtuu myös sillä tavoin, että esimerkiksi muunsukupuoliset hakeutuvat useammin joillekin suvaitseviksi mieltämilleen aloille, vaikka tilastot eivät tätä osaa sukupuolenmukaisesta segregaatiosta tuokaan esille.

Myös muunsukupuoliset tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva.

Lisätietoa

Lue lisää ammatillisen koulutuksen segregaatiosta ja siitä, kuinka monen opiskelijan äidinkieli on muu kuin kotimainen: Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Tietosivulla käytetyt luvut sekä paljon lisää tietoa eri vuosien yhteishauista löydät opetushallituksen sivuilta: vipunen.fi.

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

Koulutus- ja työmahdollisuudet näyttävät erilaisilta paitsi sukupuolen, myös iän ja asuinpaikan perusteella. Haastattelimme Stadin ammattiopistossa pelinkehittäjäksi Helsingissä opiskelevaa Dominicia sekä suomussalmelaisia yläastelaisia Juliaa ja Veeraa heidän koulutus- ja uravalintojensa muotoutumisesta sekä Tuure Boeliuksen #kaikkienduuni -videosta.

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Vloggaaja Tuure Boelius viettää välivuotta ja pohtii miten koulu ohjaa jatko-opintoihin. Tuure haastaa unohtamaan sukupuoliroolit ja miettimään mikä ihmiselle on paras duuni. Tuuren kokemukset pohjautuvat kouluelämään Porista. Tuuren videon lisäksi aihetta pohtii kirjoituksellaan myös helsinkiläinen 19-vuotias mies.

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLI-hankkeen asiantuntijaverkosto kokoontui kolmatta kertaa Helsingissä 21.9.2017. Kolmannen tapaamisen tavoitteena oli kirkastaa, mitä verkoston asiantuntijat yhdessä voivat tehdä segregaation lieventämiseksi.