Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Kuinka voimakasta ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen eriytyminen eli segregaatio on? Entä miltä asia näyttää, jos tarkastellaan yhtä aikaa sukupuolta ja äidinkieltä? Tämä tietosivu vastaa näihin kysymyksiin opetushallinnon keräämien yhteishakuihin perustuvien tietojen avulla.

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen eriytyminen on voimakasta. Taulukossa 1 tarkastellaan muutamia kevään 2017 yhteishaun suurimpia koulutusaloja, eli aloja joihin oli auki yli tuhat peruskoulupohjaista opiskelupaikkaa. Lähes kaikki näistä 12 alasta ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneitä. Alat, joilla on yli 90 % vain naisia tai miehiä, on merkitty taulukkoon tummalla oranssilla.

 Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2017 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2017 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Opiskelupaikan vastaanottaneiden sukupuolijakaumaa tarkasteltaessa kaikkein segregoituneimpia ovat seuraavat miesenemmistöiset tutkinnot: talotekniikka (98 % miehiä), kone- ja tuotantotekniikka (97 % miehiä), sähkö- ja automaatioala (97 % miehiä), sekä tieto- ja tietoliikennetekniikka (96 % miehiä). Myös muutamat naisenemmistöiset alat ovat voimakkaasti segregoituneita: hiusala (95 % naisia), sekä sosiaali- ja terveysala (86 % naisia). Suhteellisen saman verran naisia ja miehiä haki näistä 12 tutkinnoista vain hotelli, ravintola- ja catering-alalle (56 % naisia ja 44 % miehiä) sekä liiketalouteen eli kaupalliselle alalle (46 % naisia ja 54 % miehiä).

Yhteishaun järjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”, joten muunsukupuoliset eivät näy tilastossa.

Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat opiskelijat

Muita kuin kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) äidinkielenään puhuvia opiskelupaikan vastaanottaneita oli vuonna 2017 koko maassa 3 %. Nämä opiskelijat ovat kielitaidoltaan moninainen joukko: osa heistä on muuttanut Suomeen ja opetellut suomen tai ruotsin kielen aikuisena kun taas osa on asunut koko ikänsä Suomessa ja käynyt koulunsa suomeksi. Samoin kotimaisia kieliä puhuvat opiskelijat ovat moninainen joukko: he puhuvat äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Näiden kahden ryhmän tilastollinen tarkastelu kertoo kuitenkin jotain siitä, minkä verran kielellistä moninaisuutta ammatillisten oppilaitosten opiskelijoissa on.

Suurista aloista muita kieliä äidinkielenään puhuvia on hieman enemmän joillakin aloilla, kuten lähihoitajakoulutuksessa (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto), jossa peruskoulupohjaiseen opetukseen paikan vastaanottaneista 9 % puhuu muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään. Taulukkoon 2 on merkitty keltaisella ne alat, joilla opiskelupaikan vastaanottaneista keskimääräistä useampi puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä.

 Taulukko 2 – Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista ahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Taulukko 2 – Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista ahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Muutamilla pienemmillä aloilla muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia hakijoita on erityisen paljon. Esimerkiksi lääkealan peruskoulupohjaiseen opetukseen opiskelupaikan vastaanottaneista 44 % puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä oli korkea myös hammastekniikassa (28 %) ja laboratorioalalla (23 %). Osittain ilmiötä saattaa selittää se, että näiden alojen koulutusta järjestetään lähinnä isoissa kaupungeissa, joissa väestö on muutoinkin moninaisempaa.

Sukupuolenmukainen segregaatio ja äidinkieli

Tarkasteltaessa yhtäaikaisesti sukupuolta ja äidinkieltä nähdään, että muita kuin kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvien keskuudessa sukupuolenmukainen segregaatio pääosin syvenee miesenemmistöisillä aloilla ja lievenee naisenemmistöisillä aloilla verrattuna kaikkien hakijoiden sukupuolijakaumiin. Taulukkoon 3 on merkitty oranssilla alat, joilla segregaatio syveni tarkasteltaessa vain muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ryhmää verrattuna kaikkiin opiskelupaikan vastaanottaneisiin. Keltaisella merkityillä aloilla segregaatio lieveni tätä ryhmää tarkasteltaessa. Valkoisella merkityt ovat tasa-aloja, eli aloja, joilla naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon.

 Taulukko 3 - Hakijoiden jakautuminen sukupuolen ja äidinkielen mukaan kevään 2017 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Taulukko 3 - Hakijoiden jakautuminen sukupuolen ja äidinkielen mukaan kevään 2017 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Miesenemmistöisillä aloilla sukupuolenmukainen eriytyminen vahvistuu, kun tarkastellaan äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia. Poikkeuksen tästä tekevät 12 suurella alalla tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sekä rakennusalan tutkinto. Naisenemmistöisillä aloilla sukupuolen mukainen segregaatio lievenee, kun tarkastellaan äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia. Tämä on nähtävissä esimerkiksi hiusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla.

Entä sitten?

Mistä näin voimakas sukupuolenmukainen segregaatio ammatillisessa koulutuksessa johtuu? Minkälaista Suomessa on nykyään opiskella naisenemmistöisillä ja miesenemmistöisillä aloilla ammatillisissa oppilaitoksissa? Entä aloilla, joiden opiskelijoista suurin osa puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin kotimaisia kieliä? Kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat opiskelussa? SEGLI-hankkeen tutkimus etsii vastauksia näihin kysymyksiin ja SEGLI-hankkeen kehittämistyö pyrkii parantamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä sitä kautta lieventämään segregaatiota.

Kootuista tilastoista

Tietosivulla käytetyt luvut sekä paljon lisää tietoa eri vuosien yhteishauista löydät opetushallituksen sivuilta: vipunen.fi.

Tämä teksti: Inkeri Tanhua, 26.6.2018.