Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä

Kuviossa 1 näkyy teorioita, joilla sukupuolenmukaista segregaatiota on selitetty tutkimuksissa. Segregaatiota selittävät teoriat on Kuviossa 1 jaoteltu sen mukaan, pyrkivätkö ne selittämään eriytymisen syitä makrotasolla (yhteiskunnan tasolla), organisaatiotasolla vai yksilötasolla.

 Kuvio 1 Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä

Kuvio 1 Teorioita sukupuolenmukaisen segregaation syistä

Osa Kuviossa 1 näkyvistä segregaation selityksistä on myöhemmin kyseenalaistettu. Koska kaikki mainitut teoriat kuitenkin edelleen tulevat esille ainakin jonkin alan tutkimuksessa ja ihmisten käsityksissä, on ne syytä esitellä.

Yksilötason teorioita segregaation syistä

Inhimillisen pääoman teorian mukaan ihmiset investoivat tietoisesti työelämässä tarvittavien taitojen opetteluun. Ihmisillä on siis esimerkiksi koulutustaan valittaessa tieto siitä, minkälaisia töitä eri koulutuksilla saisi, ja he valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon rationaalisesti eri vaihtoehtoja vertaillen. Eroja naisten ja miesten valinnoissa selitetään etenkin perhesuunnittelun avulla. Naisten on nähty satsaavan koulutukseen miehiä vähemmän, koska he suunnittelevat koulutusta valitessaan keskittyvänsä tulevaisuudessa miehiä enemmän lasten hoitoon, ja näin ollen työelämä ei ole heille yhtä tärkeä. Inhimillisen pääoman teoria on suurilta osin kyseenalaistettu, koska empiria ei tue sitä (Cech, 2016; Duncan and Prus, 1992; England et al., 1982). Feministisen tutkimuksen näkökulmasta yksi inhimillisen pääoman teorian suurimpia ongelmia on, että se ei tunnista syrjintää tai etuoikeuksia. Teoriaa voidaan kritisoida myös siksi, että ihmisillä ei useinkaan ole ensimmäistä koulutustaan valittaessa tarpeeksi tietoa, jonka avulla he voisivat tehdä rationaalisia päätöksiä.

Myös preferenssiteoria selittää eri ryhmien eroja yksilöiden valintojen avulla. Naisilla ja miehillä on keskimäärin erilaiset toiveet tai arvot, jotka vaikuttavat heidän koulutus- ja ammattivalintoihinsa. Preferenssiteoria on siinä mielessä hieman tautologinen selitys segregaatiolle, että se ei vielä selitä, mistä keskimääräiset erot johtuvat. Preferenssiteoriaan nojaten on kuitenkin tehty monia kiinnostavia tutkimuksia, jotka vertailevat eroja ja samanlaisuuksia naisten ja miesten arvoissa ja toiveissa työelämään liittyen.

Sosiaalisaatio on kehityspsykologinen teoria, jonka mukaan tytöt ja pojat sekä myöhemmin naiset ja miehet sosiaalistuvat yleensä toimimaan sukupuolelleen tyypillisellä tavalla. Sosialisaatio johtuu osin ympäristöstä: esimerkiksi nukeilla leikkiviin tyttöihin ja poikiin suhtaudutaan monesti eri tavoin. Samoin jämäkästi toimiviin ja maskuliinisen oloisiin nais- ja miesjohtajiin suhtaudutaan eri tavoin. Yksilö joutuu usein maksamaan sukupuolelleen epätyypillisestä valinnasta, kun taas tyypillisestä valinnasta ympäröivät ihmiset palkitsevat häntä hyväksynnällä. Sosialisaatio ei kuitenkaan johdu vain ja ainoastaan ympäristöstä, vaan siihen vaikuttaa myös yksilön biologia. Uudempi feministinen tutkimus käsittelee myös näitä biologisia tekijöitä ja ruumiillisuutta. Keskeistä on silti huomata, että sukupuolten hierarkia ei johdu suoraan biologiasta, ja hierarkiat myös muuttuvat.

Organisaatiotason teorioita segregaation syistä

Organisaation käytäntöihin liittyvillä teorioilla voidaan kiinnostavalla tavalla kuvata mekanismeja, jotka tuottavat ja pitävät yllä sukupuolenmukaista eriytymistä. Nämä käytännöt voivat liittyä esimerkiksi työhönottoon, erilaisten taitojen arvostukseen, urakehityksen tukemiseen, työympäristöön, työpaikan perheystävällisyyteen tai häirintään. Feministinen organisaatiotutkimus on kuvannut muun muassa lasikattoja, jotka estävät naisten urakehityksen edistymistä organisaatiossa. Ilmiön monimutkaisuutta kuvaamaan on kehitetty myös termi lasilabyrintti (Lämsä, 2011), sekä lasihissi, jolla kuvataan miesten urakehityksen edistymistä etenkin naisenemmistöisissä organisaatioissa (Snyder and Green, 2008). Sukupuolenmukainen segregaatio kytkeytyy myös seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään. Erilaiset käytännöt organisaatioissa siis tuottavat sukupuolenmukaista segregaatiota antaessaan toisille etuoikeuksia ja syrjiessään toisia.

Jonotusteoria eli tilastollinen syrjintä on yksi organisaation käytäntöihin liittyvä teoria. Jonotusteorian mukaan työnantajat valikoivat työhaastatteluun kutsuttavat hakijat esimerkiksi sukupuolen ja etnisen taustan mukaisesti, koska se on halpa ja nopea tapa selata työhakemuksia (etnisen tausta voi usein päätellä nimestä, sukupuolen voi päätellä nimen lisäksi henkilötunnuksen ja mahdollisen kuvan avulla). Näin ollen yleensä valkoiset miehet voivat ensimmäiseksi valita haluamansa työtehtävät, kun muiden tulee jonottaa niitä. (Kaufman, 2002). Tästä johtuu myös, että muille kuin valkoisille miehille voi olla riski kouluttautua sellaiselle alalle, jossa yleensä rekrytoidaan vain valkoisia miehiä. Joissakin ammateissa naiset voivat olla ensimmäisenä rekrytoitavien jonossa, mutta useinkaan nämä ammatit eivät ole kaikkein arvostetuimpia tai parhaiten palkattuja.

Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan paitsi organisaation näkyviä rakenteita ja toimintatapoja, myös arvoja, normeja ja perusoletuksia, joille toiminta rakentuu. Feministinen organisaatiokulttuurin tutkimus on tarkastellut muun muassa sukupuoleen liitettyjä normeja, arvoja, uskomuksia ja sukupuolittuneita toimintatapoja eri organisaatiokulttuureissa (Mills, 2002). Tarkastelun tarkoituksena on ollut muun muassa selittää syrjivien toimintatapojen muotoutumista organisaatioissa.

Aina jako yksilötason ja organisaatiotason teorioihin ei ole selvä. Esimerkiksi samat yhteiskunnalliset hierarkiat ja arvostukset vaikuttavat sekä organisaatioiden käytäntöihin että työntekijöiden tai työnhakijoiden käsityksiin mahdollisuuksistaan. Työnhakijat voivat siis myös ”itse syrjiä itseään”. Esimerkiksi sukupuolten palkkaeroa käsiteltäessä puhutaan usein siitä, että naisten tulisi pyytää enemmän palkkaa. Toisaalta itsesyrjinnän sijaan kyse voi myös olla realismista. Työntekijä tai työnhakija saattaa realistisesti arvioida, että hänellä ei sukupuolensa takia ole mahdollisuuksia pyytää enempää palkkaa.

Makrotason teorioita segregaation syistä

Feministinen tutkimus on hahmottanut sukupuolittunutta sosiaalista järjestelmää monin tavoin. On puhuttu esimerkiksi sukupuolijärjestelmästä, joka määrittää naisten ja miesten sijoittumista yhteiskunnan eri positioihin ja tehtäviin. Vaakasuora segregaatio pitää naisten ja miesten työt erillään toisistaan, ja opettaa naisille ja miehille erityyppisiä taitoja. Pystysuora segregaatio puolestaan jakaa valtasuhteet niin, että miehet ovat taloudellisen vallan huipulla, kun taas naisilla on päävastuu lasten hoidosta (Hirdman, 1988). Sukupuolijärjestelmää on myös kuvattu patriarkaatin käsitteellä, joka kuvaa vallanjaon tapahtuvan niin, että miehet ja maskuliinisuus arvostetaan naisia ja feminiinisyyttä ylemmäksi. Nykyään on usein tapana käyttää dynaamisempia käsitteitä kuin jähmeän oloista sukupuolijärjestelmän käsitettä. Sukupuolijärjestelmä voi kuitenkin olla hyödyllinen käsite, mikäli ymmärretään että sukupuolijärjestyksiä on useita, ja että ne voivat myös muuttua.

Hoivavastuun jakautumista tarkasteleva tutkimus kiinnittää huomiota etenkin lastenhoitoon liittyviin sukupuolittuneisiin käytäntöihin ja oletuksiin. Yhteiskunnallisella tasolla hoivavastuun tutkimus tarkoittaa, että tutkitaan esimerkiksi sitä, miten hoivavastuu jakautuu naisten ja miesten välillä eri maissa. Feministinen tutkimus näkee hoivavastuun epätasaisen jakautumisen yhtenä työelämän segregaatiota selittävä tekijänä, mutta keskittyy myös muutoksen mahdollisuuteen. Esimerkiksi isille kiintiöidyillä perhevapailla on saatu miehiä kantamaan lisää vastuuta lastenhoidosta.

Pohjoismaat on usein niputettu makrotason tutkimuksessa samaan klusteriin, jossa hoivavastuu jaetaan perheen ja valtion kesken. Voidaan nähdä, että hoivavastuun tuominen myös valtion kannettavaksi on Pohjoismaisen tasa-arvon perusta. Samalla mallin on kuitenkin paradoksaalisesti huomattu myös tuottavan työelämän segregaatiota (Ellingsaeter, 2013), sillä Pohjoismaat työllistävät naisia yksityisen sektorin työpaikkoihin verrattuna pienillä palkoilla esimerkiksi päiväkoteihin ja vanhustenhoitoon. Pohjoismaisena ihanteena nähdään myös kahden elättäjän ja kahden hoivaajan malli, jossa sekä miehet että naiset ottavat vastuuta niin lastenhoidossa kuin työelämässäkin. Pohjoismaiden välillä on myös eroja, ja niin kutsuttu Pohjoismainen malli on lisäksi murroksessa.

Yhteenveto

Sukupuolenmukaisen segregaation syitä on selitetty tutkimuksissa eri tavoin muun muassa riippuen siitä, onko tarkastelu keskittynyt yksilöihin, organisaatioihin vai yhteiskunnalliselle tasolle. Riippuen tarkastelun tasosta ja valituista teorioista sukupuolenmukaisen segregaation syyt näyttävät erilaisilta. Syiden lisäksi muuttuu myös katsantokanta siihen, tulisiko tai voisiko sukupuolenmukaista segregaatiota jotenkin lieventää.

Jos segregaatiota tarkastellaan yksilötason asiana, nähdään muutosmahdollisuuksia esimerkiksi yksilöiden asenteissa. Tällöin päädytään pohtimaan vaikkapa roolimallien merkitystä ja sitä, miten yksilö voisi saada tietoa ja positiivisia kokemuksia vaikkapa joltain tietyltä alalta. Toisaalta yksilötason tarkastelussa voidaan päätyä myös näkemykseen, ettei segregaatioon tulisi vaikuttaa, koska se johtuu yksilöiden ”vapaista valinnoista”. Organisaatiotason ja yhteiskunnallisen tason teorioita tarkastelemalla ei päädytä puhumaan vapaista valinnoista, vaan sukupuolenmukaisen eriytymisen syyt ja muutosmahdollisuudet löydetään organisaatioiden käytännöistä ja kulttuureista sekä yhteiskunnan tasolla esimerkiksi poliittisista ratkaisuista.

SEGLI:n tutkimus on organisaatiotason tutkimusta. SEGLI:n tutkimuksen kannalta on kuitenkin olennaista hahmottaa, kuinka segregaatiota on erityyppisissä ja eri tasoilla tehdyissä tutkimuksissa selitetty eri tavoin. Seuraavaksi esittelen uudempaa organisaatiotason tutkimusta, joka selittää paitsi sukupuolenmukaista myös esimerkiksi etnisen taustan mukaista segregaatiota. (Tulossa)

Inkeri Tanhua, 27.6.2018

Lähteet

Cech, Erin A (2016) Mechanism or Myth?: Family Plans and the Reproduction of Occupational Gender Segregation, 30(2), pp. 265–88.

Duncan, Kevin C; and Prus, Mark J (1992) Starting Wages of Women in Female and Male Occupations: A Test of the Human Capital Explanation of Occupational Sex Segregation, The Social Science Journal, 29(4), pp. 479–93.

Ellingsaeter, Anne Lise (2013) Scandinavian Welfare States and Gender (de)Segregation: Recent Trends and Processes, Economic and Industrial Democracy, 34, pp. 501–18. Available at: http://eid.sagepub.com/cgi/doi/10.1177/0143831X13491616.

England, Paula; The, Source; Resources, Human; and Summer, No (1982) The Failure of Human Capital Theory to Explain Occupational Sex Segregation, The Journal of Human Resources, 17(3), pp. 358–70.

Hirdman, Yvonne (1988) Genussystemet : Teoretiska Funderingar Kring Kvinnors Sociala Underordning (Uppsala: Maktutredningen).

Kaufman, Robert L (2002) Assessing Alternative Perspectives on Race and Sex Employment Segregation, American Sociological Review, 67(4), p. 547.

Lämsä, Anna-Maija (2011) Mikä Edistää Naisten Johtamisuria? [Which Issues Advance Women’s Leadership Careers?]. In Women, Management and Leadership, eds. Liisa Husu, Jeff Hearn, Anna-Maija Lämsä, and Sinikka Vanhala. ( Helsinki: Hanken School of Economics Research Reports ), 47–59. Available at: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29219/72_978-952-232-156-5.pdf.

Mills, Albert J (2002) Studying the Gendering of Organizational Culture Over Time: Concerns , Issues and Strategies, Gender, Work and Organization Organization, 9(3), pp. 286–307.

Snyder, Karrie Ann; and Green, Adam Isaiah (2008) Revisiting the Glass Escalator: The Case of Gender Segregation in a Female Dominated Occupation, Social Problems, 55(2), pp. 271–99.