SEGLI:n tarina

Marja-Leena Haatajaa, Sinikka Mustakalliota, Pia Bergia, Eija Leinosta ja Inkeri Tanhuaa oli jo pitkään mietityttänyt se, miksi sukupuolen mukainen segregaatio on Suomessa niin voimakasta ja toistuu aina uusien sukupolvien koulutus- ja urapoluissa. Myös muunlainen, esimerkiksi etnisen taustan ja luokan mukainen segregaatio tuntui toisintavan itseään. Keskustelu aiheesta näytti jumiutuneen yksilökeskeiseen puheeseen, jossa korostetaan kaikkien mahdollisuutta valita ja tehdä ihan mitä vain. Muutosta asiassa ei selvästi saataisi vain hokemalla samaa ja toivomalla nuorten yhtäkkiä muuttavan kaiken. Myös aikuisten olisi tehtävä jotain!

Kun sosiaali- ja terveysministeriö avasi hankehaun teemalla segregaation lieventäminen, päätti viisikko toimia ja suunnitella kokonaan uudenlaisen hankkeen. SEGLI (Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä) ei keskity painostamaan ”väärin” valinneita nuoria valitsemaan toisin. SEGLI:läisten mielestä avainasemassa muutoksessa ovat aikuiset – esimerkiksi poliitikot, työnantajat, opettajat, vanhemmat ja työkaverit. Nuorten on vaikea toimia toisin niin kauan kun nämä aikuiset ja heidän ylläpitämiensä organisaatioiden käytännöt jarruttavat muutosta. Hanke aktivoi sekä aikuisia että nuoria toimimaan oikeasti tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

SEGLI on uudenlainen tasa-arvohanke myös siinä mielessä, ettei siinä käsitellä pelkästään sukupuolen mukaista segregaatiota, vaan otetaan huomioon myös esimerkiksi etnisen taustan tai luokan mukainen eriytyminen. Muidenkin tekijöiden tarkastelu tuo syvyyttä myös sukupuolen mukaisen segregaation ymmärtämiseen ja purkamiseen. Tätä lähestymistapaa kutsutaan intersektionaalisuudeksi.

SEGLI-hankkeelle on keskeistä, että kaikkein tärkein segregaation lieventämisen tavoite on tasa-arvo. Segregaatio on ongelmallista, koska se mahdollistaa eri ryhmien epätasa-arvoisen kohtelun. Kaikkein tärkein muutoksen kohde onkin tasa-arvon lisääminen.

 
 
 Segli-hanke, kaikkienduuni, segli