Metodiluku SEGLI-hankkeen tutkimukseen, Inkeri Tanhua 19.12.2018

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusta varten tuotettiin empiiristä aineistoa haastattelujen ja havainnoinnin avulla toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa seuraavasti:

  • Oppituntien havainnointi (20 tuntia)

  • Opiskelijoiden ryhmä- ja yksilöhaastattelut (32 opiskelijaa)  

  • Opettajien ryhmä- ja yksilöhaastattelut (20 opettajaa)

Aineisto tuottaminen alkoi syksyllä 2017 ja jatkui vuoden 2018 loppuun. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen haastatteluihin osallistui 32 opiskelijaa ja 20 opettajaa. Osallistuneet opiskelijat haastateltiin useamman kerran kun taas opettajat vain yhden kerran.

Lisäksi tuotettiin empiiristä aineistoa seuraavasti:

  • Verkkokysely: sosiaalisen median kautta tehty kysely omista alavalinnoista ja työelämän tasa-arvosta (91 vastaajaa)

  • TE-toimistoissa toimivien ammatinvalinnan psykologien haastattelut (10 psykologia)

Opiskelualojen valinta

Haastateltavat opiskelijaryhmät valittiin sekä mies- että naisenemmistöisiltä aloilta. Lisäksi alat valittiin niin, että osassa näistä aloista on paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kotimainen kieli (muu kuin suomi, ruotsi tai saame). Opettajia haastateltiin hieman useammalta alalta kun taas opiskelijoiden haastatteluissa keskityttiin pääosin kahteen opiskelijaryhmään.

Valitsemalla alat näin, pystyimme vertailemaan segregaatiota tuottavia mahdollisesti erilaisia syitä nais- ja miesenemmistöisillä aloilla. Valitsemalla sekä nais- että miesvaltainen tekninen ala, pystyimme pohtimaan myös nimenomaan tekniikan alan valintaan liittyviä kysymyksiä. Myös etninen tausta ja kieli olivat merkittävässä roolissa. Lisäksi osassa haastatteluja käsiteltiin sukupuolen moninaisuutta.

Opiskelijoiden ja opettajien haastattelut toteutettiin muutamaa opettajahaastattelua lukuunottamatta pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa ammatillisessa oppilaitoksessa.

Oppituntien havainnointi

Tutkija havainnoi kahden tutkimukseen osallistuneen opiskelijaryhmän oppitunteja ennen kuin haastatteli saman ryhmän opiskelijoita. Opetuksen havainnointi ja opiskelijoiden haastattelut muodostivat näin ollen jatkumon. Havainnointi paitsi opetti tutkijalle koulun arjesta ja opiskelusta myös tutustutti tutkijan ja opiskelijaryhmän toisiinsa niin, että ryhmähaastatteluissa on jo syntynyt luottamus ja ymmärrys tutkijaa ja tutkimusta kohtaan. Havainnointitunteja kertyi yhteensä 20 tuntia.

Opiskelijoiden haastattelut

Tutkimukseen haastateltiin kahden opiskelijaryhmän opiskelijoita seuraavilta aloilta: kone- ja tuotantotekniikka sekä tekninen terveysala[1]. Oppialoittain valittujen opiskelijaryhmien lisäksi haastateltiin muutamia saman oppilaitoksen opiskelijoita, jotka identifioituvat trans- tai muunsukupuolisiksi[2]. Näin myös sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asiat tulivat käsitellyksi tutkimuksessa, vaikka ne eivät oppiaineiden mukaisesti valituissa haastatteluryhmissä nousseetkaan esille.

Yhteensä haastatteluihin osallistui 32 opiskelijaa, haastatteluja tehtiin 17 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kesto oli 12,5 tuntia.

Opiskelijoiden ryhmähaastatteluihin osallistui 2 – 6 opiskelijaa kerrallaan. Kukin opiskelija osallistui haastatteluun noin kaksi kertaa, jolloin toisella haastattelukerralla pystyttiin syventämään edellisellä kerralla käsiteltyjä asioita. Toisinaan toinen haastattelu tehtiin opiskelijan toiveesta tai tutkijan pyynnöstä yksilöhaastatteluna.

Opiskelijoiden ryhmähaastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, joissa pyrittiin keskustelunomaiseen tilanteeseen. Kaikissa haastatteluissa käsiteltiin pääosin samoja teemoja etenkin ensimmäisen haastattelukerran osalta. Toisella haastattelukerralla tutkija jousti valittujen teemojen käsittelyssä ensimmäistä haastattelukertaa enemmän sen mukaan, mikä ensimmäisellä kerralla oli ollut kiinnostavaa. Ryhmähaastatteluissa opiskelijat myös reagoivat toistensa kertomuksiin ja toivat esille omia aiheitaan.

Opiskelijoiden haastattelujen teemat olivat:

  • Opiskelijoiden kokemukset oppilaitoksen ja aineen valinnasta, mikä vaikutti valintoihin

  • Opiskelijoiden käsitykset siitä, kenelle heidän aineensa opiskelu sopii ja keiden olisi vaikea kokea kuuluvansa joukkoon

  • Opiskelijoiden kokemukset siitä, miten oppilaitoksessa on käsitelty ammatteja ja kerrottu työstä

  • Opiskelijoiden käsitykset ja tieto ammateista ja työorganisaatioista, keskustelu siitä mihin työympäristöön kukin itse haluaisi

  • Opiskelijoiden käsitykset siitä, mitä käytäntöjä oppilaitoksissa pitäisi muuttaa, jotta segregaatio lievenisi ja tasa-arvo lisääntyisi

Ryhmähaastattelut tallennettiin ääni- ja viedotiedostoiksi, yksilöhaastattelut on pelkästään äänitiedostoksi. Kerättyä aineistoa käytetään vain tutkimustarkoitukseen ja siitä kerrottiin osallistujille seuraavasti:

Tutkija nauhoittaa haastattelun videotiedostoksi ja äänitiedostoksi. Videota ei julkaista missään, vaan sitä käytetään analysoiden ja kirjoittaen sen perusteella tutkimustekstiä. Äänitiedosto kirjoitetaan tekstiksi. Tekstiin ei liitetä tutkittavien nimiä tai sähköpostiosoitteita, vaan ainoastaan haastattelun päivämäärä.

Tutkimustekstissä voidaan kuvata haastattelussa esiin tulleita asioita, yleensä yhdistäen tietoa useammista haastatteluista. Tutkimustekstissä voidaan myös siteerata joitain haastateltavan sanomia asioita. Esimerkiksi: Ammattikoulussa vaatturiksi opiskeleva haastateltava kertoi, että hän on saanut opintojensa aikana hyvin tietoa vaatturin ammatista: ”Minulla on nyt aika selvä käsitys siitä, mitä voin tehdä tämän tutkinnon suorittamisen jälkeen.” Haastateltavan nimeä ei kerrota tutkimustekstissä. Haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista.

Osallistujilta kerättiin myös taustatietolomake, jossa kysyttiin muun muassa heidän sukupuoltaan ja ikäänsä. Näin saatiin taustatiedot haastatteluihin osallistuneista opiskelijoista.

[1] Tekninen terveysala on alaa kuvaava keksitty nimke.

[2] Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella.

Opettajien haastattelut

Opettajien haastattelut toivat toisen näkökulman oppilaitoksen arkeen ja sukupuolenmukaisen eriytymisen ja etnisen taustan / kielen mukaisen eriytymisen syihin.  Tutkimukseen haastateltiin opettajia seuraavilta aloilta: kone- ja tuotantotekniikka, media-ala, sosiaali- ja terveysala, laboratorioala, hammastekniikka, lääkeala, hius- ja kauneusala, muoti- ja tekstiiliala. Haastatellut opettajat edustavat siis hieman laajemmin eri oppiaineita kuin opiskelijat.

Opettajien haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ryhmähaastatteluina, joihin kukin opettaja osallistui kerran. Yhteensä haastatteluihin osallistui 16 opettajaa, 3 kuraattoria ja yksi vararehtori. Haastatteluja tehtiin 8 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kesto oli noin 9 tuntia.

Opettajien haastattelujen teemat olivat:

  • Opettajien kokemukset siitä, miten he ovat käsitelleet ammatteja ja työtä oppilaiden kanssa

  • Opettajien kokemukset siitä, kenelle oppilaitoksessa opiskelu sopii

  • Työssä oppimisen merkitys osana opintoja

  • Opettajien käsitykset segregaation syistä ja vaikutuksista opiskelijoihin

  • Opettajien käsitykset siitä, mitä käytäntöjä oppilaitoksissa pitäisi muuttaa, jotta segregaatio lievenisi ja tasa-arvo lisääntyisi

Verkkokysely

Hanke toteutti verkkokyselyn, jolla kerättiin kokemuksia siitä, mitkä asiat ovat vaikuttaneet omiin ammatti- ja uravalintoihin, sekä siitä, mitä mieltä vastaajat ovat työelämän tasa-arvoisuudesta. Verkkokyselyyn vastaajia kutsuttiin kahdella eri Facebook-sivustolta.

He vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

  • Ikä:     

  • Sukupuoli:                    

  • Asuinpaikka:               

  • Mitä alaa ja missä oppilaitoksessa olet opiskellut?

  • Millä alalla työskentelit opintojesi aikana tai jälkeen?                      

  • Millä alalla työskentelet nyt tai kuinka pitkään olet ollut ilman töitä?

  • Kun ajattelet opiskeluaikaasi ja ajatuksia siirtymisestä työelämään; miten työelämä on eronnut siitä mitä ajattelit? Mitä nyt kertoisit työelämästä tai opiskelualan valinnasta 18-vuotiaalle itsellesi?

  • Oletko kokenut/nähnyt työelämän (rakenteissa) epätasa-arvoa, ja jos olet, niin minkälaisissa konkreettisissa tilanteissa se on tullut esiin?

  • Minkälaisesta syrjivästä ajatusmallista olet saanut itsesi kiinni (esim. sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon, etnisyyteen, vammaisuuteen tai sosio-ekonomiseen taustaan liittyen)?

  • Muita terveisiä tutkijalle tai kaikille SEGLI-hankkeen toimijoille?

Lue verkkokyselyn tuloksista: Miten valitsen kiinnostavan alan ja työn? Nuorten aikuisten vinkit

Ammatinvalintapsykologien haastattelut

Hankkeessa haastateltiin 10 TE-toimistossa työskentelevää ammatinvalintapyskologia. Mukaan kutsuttiin kaikki ammatinvalintapsykologit kolmen alueen TE-toimistoista: Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun TE-toimistosta.