Metodiluku SEGLI-hankkeen tutkimukseen, Inkeri Tanhua 25.6.2018 (muokataan hankkeen kuluessa)

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusta varten tuotettiin empiiristä aineistoa haastattelujen ja havainnoinnin avulla kahdessa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa seuraavasti:

  • Oppituntien havainnointi
  • Opiskelijoiden ryhmä- ja yksilöhaastattelut   
  • Opettajien ryhmä- ja yksilöhaastattelut

Aineisto tuottaminen alkoi syksyllä 2017 ja jatkui vuoden 2018 loppuun. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen haastatteluihin osallistui noin 60 opiskelijaa ja 30 opettajaa. Opiskelijoita haastateltiin useamman kerran kun taas opettajia pääosin vain kerran.

Oppilaitosten ja opiskelualojen valinta

Toinen tutkimuksen ammatillinen oppilaitos sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja toinen pienessä kaupungissa Lapin maakunnassa. Haastateltavat opiskelijaryhmät on valittu sekä mies- että naisenemmistöisiltä aloilta. Lisäksi alat on valittu niin, että osassa näistä aloista on paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kotimainen kieli (muu kuin suomi, ruotsi tai saame).

Valitut alat ovat: kone- ja tuotantotekniikka sekä sosiaali- ja terveysala eli lähihoitajakoulutus. Lisäksi valittiin mukaan yksi pienempi koulutusala, jota kutsumme nimellä tekninen terveysala*. (*Tekninen terveysala ei ole ammatillisessa koulutuksessa tunnistettu tutkinto, vaan viittaamme sillä seuraaviin tutkintoihin: hammastekniikka, laboratorioala ja lääkeala.) Teknisellä terveysalalla erityisen suuri osuus opiskelijoista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin kotimaisia kieliä.

Myös lähihoitajakoulutuksessa on hieman keskimääräistä enemmän opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa pääkaupunkiseudulla on paljon maahanmuuttajia, mutta koko maata tarkasteltaessa vain harva kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoista puhuu äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä (Opetushallinnon tilastopalvelu, 2018).

Valitsemalla alat näin, voimme vertailla segregaatiota tuottavia mahdollisesti erilaisia syitä nais- ja miesenemmistöisillä aloilla. Keskusteluissa myös ainakin etninen tausta ja kieli ovat merkittävässä roolissa.

Oppituntien havainnointi

Opetuksen havainnointi ja opiskelijoiden haastattelut muodostavat jatkumon. Tutkija havainnoi yhtä opiskelijaryhmää valitulta alalta ja sen jälkeen haastatteli saman ryhmän opiskelijoita. Havainnointi paitsi opetti tutkijalle koulun arjesta ja opiskelusta myös tutustutti tutkijan ja opiskelijaryhmän toisiinsa niin, että ryhmähaastatteluissa on jo syntynyt luottamus ja ymmärrys tutkijaa ja tutkimusta kohtaan.

Havainnointitunteja on tähän mennessä kertynyt yhteensä 20 tuntia.

Opiskelijoiden haastattelut

Tutkimukseen haastateltiin opiskelijoita seuraavilta aloilta: kone- ja tuotantotekniikka, sosiaali- ja terveysala, tekninen terveysala*. Yhteensä haastatteluihin on tähän mennessä osallistunut 28 opiskelijaa, haastatteluja on tehty 16 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kesto on 11 tuntia.

Opiskelijoiden haastattelut toteutettiin pääosin ryhmähaastatteluina, joihin osallistui 2 - 6 opiskelijaa kerrallaan. Kukin opiskelija osallistui haastatteluun noin kaksi kertaa, jolloin toisella haastattelukerralla pystyttiin syventämään edellisellä kerralla käsiteltyjä asioita. Toisinaan toinen haastattelu tehtiin opiskelijan toiveesta tai tutkijan pyynnöstä yksilöhaastatteluna. Opiskelijoiden ryhmähaastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, joissa pyrittiin keskustelunomaiseen tilanteeseen. Kaikissa haastatteluissa käsiteltiin pääosin samoja teemoja etenkin ensimmäisen haastattelukerran osalta. Toisella haastattelukerralla tutkija jousti valittujen teemojen käsittelyssä ensimmäistä haastattelukertaa enemmän sen mukaan, mikä ensimmäisellä kerralla oli ollut kiinnostavaa. Ryhmähaastatteluissa opiskelijat myös reagoivat toistensa kertomuksiin ja toivat esille omia aiheitaan.

Opiskelijoiden haastattelujen teemat olivat:

  • Opiskelijoiden kokemukset oppilaitoksen ja linjan valinnasta, mikä vaikutti valintoihin
  • Opiskelijoiden käsitykset siitä, kenelle ko. oppilaitoksessa opiskelu sopii ja keiden olisi vaikea kokea kuuluvansa joukkoon
  • Opiskelijoiden kokemukset siitä, miten oppilaitoksessa on käsitelty ammatteja ja kerrottu työstä
  • Opiskelijoiden käsitykset ja tieto ammateista ja työorganisaatioista, keskustelu siitä mihin työympäristöön kukin itse haluaisi
  • Opiskelijoiden käsitykset siitä, mitä käytäntöjä oppilaitoksissa pitäisi muuttaa, jotta segregaatio lievenisi ja tasa-arvo lisääntyisi

Oppialoittain valittujen opiskelijaryhmien lisäksi haastattelen muutamia saman oppilaitoksen opiskelijoita, jotka identifioituvat trans- tai muunsukupuolisiksi[1]. Näin myös sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asiat tulevat käsitellyksi tutkimuksessa, vaikka ne eivät oppiaineiden mukaisesti valituissa haastatteluryhmissä nousisikaan esille.

[1] Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella.

Ryhmähaastattelut tallennettiin ääni- ja viedotiedostoiksi, yksilöhaastattelut on pelkästään äänitiedostoksi. Kerättyä aineistoa käytetään vain tutkimustarkoitukseen ja siitä kerrottiin osallistujille seuraavasti:

Tutkija nauhoittaa haastattelun videotiedostoksi ja äänitiedostoksi. Videota ei julkaista missään, vaan sitä käytetään analysoiden ja kirjoittaen sen perusteella tutkimustekstiä. Äänitiedosto kirjoitetaan tekstiksi. Tekstiin ei liitetä tutkittavien nimiä tai sähköpostiosoitteita, vaan ainoastaan haastattelun päivämäärä.

Tutkimustekstissä voidaan kuvata haastattelussa esiin tulleita asioita, yleensä yhdistäen tietoa useammista haastatteluista. Tutkimustekstissä voidaan myös siteerata joitain haastateltavan sanomia asioita. Esimerkiksi: Ammattikoulussa vaatturiksi opiskeleva haastateltava kertoi, että hän on saanut opintojensa aikana hyvin tietoa vaatturin ammatista: ”Minulla on nyt aika selvä käsitys siitä, mitä voin tehdä tämän tutkinnon suorittamisen jälkeen.” Haastateltavan nimeä ei kerrota tutkimustekstissä. Haastatteluihin osallistuminen on vapaaehtoista.

Osallistujilta kerättiin myös taustatietolomake, jossa kysyttiin muun muassa heidän sukupuoltaan ja ikäänsä. Näin saadaan taustatiedot haastatteluihin osallistuneista opiskelijoista.

Opettajien haastattelut

Opettajien haastattelut toivat toisen näkökulman oppilaitoksen arkeen ja sukupuolenmukaisen eriytymisen ja etnisen taustan / kielen mukaisen eriytymisen syihin. Tutkimukseen haastateltiin opettajia seuraavilta aloilta: kone- ja tuotantotekniikka, sosiaali- ja terveysala, kauneudenhoitoala sekä tekstiili- ja vaatesuunnittelu. Yhteensä haastatteluihin on tähän mennessä osallistunut 9 opettajaa, haastatteluja on tehty 4 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kesto on 5 tuntia.

Opettajien haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ryhmähaastatteluina, joihin kukin opettaja osallistui kerran.

Opettajien haastattelujen teemat olivat:

  • Opettajien kokemukset siitä, miten he ovat käsitelleet ammatteja ja työtä oppilaiden kanssa
  • Opettajien kokemukset siitä, kenelle ko. oppilaitoksessa opiskelu sopii
  • Työssä oppimisen merkitys osana opintoja
  • Opettajien käsitykset segregaation syistä ja vaikutuksista opiskelijoihin
  • Opettajien käsitykset siitä, mitä käytäntöjä oppilaitoksissa pitäisi muuttaa, jotta segregaatio lievenisi ja tasa-arvo lisääntyisi