SEGLI järjesti tasa-arvopäivillä työryhmän segregaation lieventämisestä

SEGLI-hanke järjesti osana vuoden 2018 tasa-arvopäiviä työryhmän, jossa pohdittiin miten koulutuksen ja työelämän segregaatiota voitaisiin lieventää. Ensin kuultiin alustus siitä, mitä segregaation on, mistä se johtuu, ja mitkä ovat sen seuraukset. Toinen alustus kertoi työllisyydestä tilastojen valossa. Alustusten jälkeen pohdittiin ryhmissä käytännön toimia segregaation lieventämiseksi.

 SEGLI-hankkeen työpaja keräsi joukon osallistujia kuuntelemaan ja keskustelemaan segregaation lieventämisestä

SEGLI-hankkeen työpaja keräsi joukon osallistujia kuuntelemaan ja keskustelemaan segregaation lieventämisestä

Segregaatio, sen syyt ja seuraukset

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua piti alustuksen, jossa hän kertoi mitä segregaatio on, mistä se johtuu, ja mitä siitä seuraa.

Segregaatio tarkoittaa eriytymistä esimerkiksi sukupuolen tai etnisen taustan mukaisesti. Suomessa varsinkin sukupuolenmukainen segregaatio on jyrkkää. Tanhua näytti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Vaikka tilastoissa ei näykään kuin naisia ja miehiä, voi segregaatiota tapahtua myös niin, että esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ajautuvat opiskelemaan tiettyjä aloja tai syrjäytyvät joistain positioista, muistuttaa Tanhua.

Mitä segregaatiosta seuraa? Tanhuan mukaan segregaatio mahdollistaa sen, että eri ryhmillä on erilaiset työehdot, urakehitysmahdollisuudet ja neuvotteluvoima. Tästä johtuen segregaation seurauksena on muun muassa epätasa-arvo työelämässä työntekijöiden ja työnhakijoiden kannalta. Lisäksi segregaatio vaikuttaa negatiivisesti segregoituneen alan palveluihin ja tuotekehitykseen, kun näissä tehtävissä toimivat henkilöt eivät edusta moninaisesti kaikkia käyttäjiä.

Mistä segregaatio johtuu? Tanhua jäsensi segregaatiota aiheuttavia toimintatapoja yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla. Yksilötasolla merkittävimpiä vaikuttimia on tuttuus, eli se mitkä alat ovat tulleet tutuksi joko opiskelun, harrastusten, vanhempien työn tai kavereiden esimerkin myötä. Organisaatiotasolla segregaatioon vaikuttavat muun muassa oppilaitosten rekrytointitavat, opetusmenetelmät ja kulttuuri.

Yhteiskunnan tasolla segregaaatiota voidaan lieventää tai vahvistaa poliittisin päätöksin. Tanhua toi esille, että muun muassa päätökset olla jakamatta vanhemmuuden kustannuksia tasan heikentävät naisten neuvotteluvoimaa ja aiheuttavat segregaatiota. Myös maahanmuuttajien ohjaus ammatilliseen koulutukseen tarkoittaa, että he ovat yliedustettuina siellä verrattuna muihin koulutusasteisiin.

 SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua alusti segregaation syistä ja seurauksista

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua alusti segregaation syistä ja seurauksista

Työllisyystilastot sukupuolisilmälasein tarkasteltuna

SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen näytti omassa alustuksessaan, miten työllisyystilastojen purkaminen sukupuolen ja iän mukaisen tarkastelun avulla antaa yleisiä lukuja huomattavasti selkeämmän kuvan. Näin nähdään, onko jonkun ryhmän työllisyys parantunut enemmän kuin jonkun toisen. Muun muassa yli 50-vuotiaiden naisten työttömyys näytti tarkastelujakson aikana kasvaneen roimasti samalla kun muiden ryhmien työllisyys oli joko parantunut tai laskenut vain hieman.

 Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna kävi ilmi muun muassa, että yli 55-vuotiaiden naisten työttömyys oli kasvanut 18 %

Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna kävi ilmi muun muassa, että yli 55-vuotiaiden naisten työttömyys oli kasvanut 18 %

Leinonen esitteli lisäksi työttömien työnhakijoiden ohjaustyössä kohtaamiaan tilanteita kolmen case-esimerkin avulla. Esimerkeistä yksi käsitteli sitä, että nuorena tehty alavalinta ei myöhemmin tuntunutkaan omalta, koska valinta oli tehty kaverien ja vanhempien luoman paineen alla. Todellisuudessa mies olisi halunnut hakeutua hoitoalalle jo peruskoulun jälkeen.

 SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen kertoi sukupuolinäkökulmasta työllisyystilastoissa

SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen kertoi sukupuolinäkökulmasta työllisyystilastoissa

Segrgaation lieventäminen koulutuksessa?

Alustusten jälkeen osallistujat muodostivat neljä ryhmää, joissa pohtivat, miten segregaatiota voisi lieventää. Ryhmät ohjattiin miettimään myös konkreettisia toimenpiteitä, joita he tai heidän edustamansa organisaatiot voisivat tehdä.

Kaksi ryhmistä keskittyi segregaation lieventämiseen koulutuksessa. Ryhmät toivat esille, että asennekasvatus, viestintä ja hyvät esimerkit ovat tärkeitä, sillä kuka tahansa voi toimia hyvänä esimerkkinä.

Toisaalta ryhmissä oli pohdittu myös sitä, että monetkaan toimenpiteet ja markkinointikeinot eivät olleet yhdessä teknillisen alan oppilaitoksessa toimineet. On tärkeää, ettei segregaation lieventämistä tehdä vain markkinointikikkoina. Oppilaitosten ja itse alan on oltava valmiita kohtaamaan moninaiset opiskelijat.

Ryhmäläiset muistuttivat myös, että koulutusvalinnat eivät ole ikuisia, vaan kertovat ennemminkin siitä, että jostain pitää aloittaa. Sen jälkeen jatkuu oppiminen, niin työssä kuin uudelleen opiskelussa. Segregaation lieventämisessäkään ei kannata keskittyä pelkästään peruskoulun päättäneisiin.

Lisäksi ryhmäläiset totesivat, että tietoa sukupuolenmukaisen segregaation jyrkkyydestä ei ole kaikilla. Tähän voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi kutsumalla monipuolisemmin eri toimijoita tasa-arvopäivien kaltaisiin tilaisuuksiin kuulemaan asiasta.

Segregaation lieventäminen työelämässä?

Kaksi ryhmää pohti, kuinka työelämän segregaatiota voisi lieventää. Näistä ensimmäinen ryhmä toi esille, että useiden organisaatioiden yhteistyö toimii tiedon tuottamisessa tasa-arvosta ja esimerkiksi segregaatiosta. Esimerkiksi tasa-arvobarometri tehtiin kolmen organisaation (sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) yhteistyönä.

Ryhmäläisten mukaan tarvittavaa tietoa segregaatiosta pitäisi kuitenkin edelleen saada paremmin käyttöön. Esimerkiksi Tilastokeskuksella ja Tasa-arvotiedon keskuksella on paljon tietoa, mutta sen nykyistä laajempi levitys olisi hyödyllistä. Myös yhteistyötilaisuudet ovat tärkeitä tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Ryhmät toivat esille myös työolosuhteiden merkityksen. Ryhmässä oli pohdittu joillakin tekniikan aloilla jylläävistä ennakkoluuloista ja siitä, kuinka ennakkoluulot saattavat olla yksi syy siihen että naiset vaihtavat pois alalta.

Toinen ryhmä totesi lopuksi, että tehtävä oli ollut hauska. Se konkretisoi, että jokaisella ryhmäläisellä oli itse asiassa paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa segregaation lieventymiseen. Esimerkiksi toimittaja voi ottaa aiheen esille kirjoituksissaan.

Tasa-arvopäivät kokoaa vuosittain yhteen tasa-arvotyön tekijöitä ja tutkijoita

Tasa-arvopäivät on tasa-arvoasioiden parissa työskentelevien foorumi pohtia ajankohtaisia tasa-arvotyön teemoja ja oppia lisää toisiltaan. Päiville osallistuukin vuosittain iso joukko muun muassa viranhaltijoita, kuntien ja valtionhallinnon luottamushenkilöitä, työmarkkinajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, tasa-arvohankkeita, tutkijoita ja opiskelijoita, sekä yksityisen sektorin toimijoita.

Tänä vuonna tasa-arvopäivät järjestettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä 10. – 11.10.2018. Päivien teemana oli tasa-arvotyön mittaaminen.

Kokonaisuudessaan tasa-arvopäivien ohjelma on luettavissa THL:n sivuilta. Osa tasa-arvopäivien ohjelmasta on myös katsottavissa videotallenteena. Tapahtuman tunniste sosiaalisessa mediassa on #tasaarvopäivät.

Seuraavan kerran tasa-arvopäivät järjestetään 10.-11.10.2019 Oulussa.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija