ammatinvalinta

”Kiinnostuksista lähdetään liikkeelle, mutta…” Ammatinvalintapsykologit segregaatiota purkamassa

TE-toimistoissa työskentelevät ammatinvalintapsykologit kohtaavat työssään suuren määrän ihmisiä, jotka jostain syystä tarvitsevat apua ammatinvalinnassa. Psykologin vastaanotolla omia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita voidaan pohtia esimerkiksi erilaisten testien avulla ja keskustelemalla. Ammatinvalintapsykologit ovatkin aitiopaikalla näkemässä, mitkä syyt vaikuttavat ihmisten alavalintoihin. Miltä alavalintojen syyt psykologien mielestä näyttävät? Ja mitä mieltä psykologit ovat työelämän sukupuolenmukaisesta segregaatiosta?

Mitkä tekijät vaikuttavat ammatinvalintaan?

SEGLI-hankkeessa haastattelemani ammatinvalintapsykologit painottivat, että ohjaustilanteessa lähdetään liikkeelle asiakkaan kiinnostuksenkohteista ja kyvyistä. Sitten seuraa kuitenkin mutta. Keskustelut psykologien kanssa avaavat oven maailmaan, jossa ammatinvalintaa ohjaavat ja rajaava myös lukuisat tekijät, joilla on hyvin vähän tekemistä varsinaisten kykyjen tai kiinnostusten kanssa.

Nuorten ammatinvalintaa ohjaavat esimerkiksi vanhempien ammatit, kotipaikkakunta ja ystävät. Vanhempien ja suvun ammatit tulevat tutuiksi nuorille ja päätyvät näin usein ainakin harkittavien vaihtoehtojen joukkoon. Samoin kotipaikkakunnan oppilaitokset tulevat tutuiksi ja ovat käytännönsyidenkin takia saavutettavampia kuin muualla olevat oppilaitokset. Nuori saattaa valita opiskelupaikan myös ystävän vanavedessä, mikäli hänellä ei muutakaan ideaa sillä hetkellä ole.

Myöhemmin elämässä ammatinvalintaa puolestaan rajaavat hoivavastuu, terveydelliset ongelmat ja esimerkiksi työssä kohdatun syrjinnän tai koulukiusaamisen aiheuttamat sosiaaliset pelot. Ammatinvalintapsykologin tukea alavalintaan haetaan usein esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, kun ei enää terveydellisten syiden takia pystytä tekemään aiempaa fyysisesti kuormittavaa työtä. Psykologi auttaa myös silloin, kun haluaa kohdatun syrjinnän takia vaihtaa alaa.

Sukupuolellakin on merkitystä. Näen asian niin, että sukupuoli vaikuttaa näiden muiden esille tuotujen tekijöiden kautta. Esimerkiksi nuori, joka ei osaa valita alaansa, päätyy peruskoulun jälkeen samaa sukupuolta olevien ystäviensä vanavedessä todennäköisemmin sukupuolelleen tyypilliselle alalle.

Tiedon puutekin rajaa – ja sukupuolittaa valintoja

Ammatinvalintapsykologien kertomat asiat tukevat käsitystäni siitä, että keskimäärin eri alat tulevat tutuiksi naisille ja miehille. Psykologit kertoivat, että tekniikan alat tuntuvat monien naisten mielestä vierailta, koska heillä ei ole tietoa tai kosketuspintaa niihin. Toisaalta naiset voivat olla hyvinkin kiinnostuneita tekniikan aloista, jos ne ovat tulleet heille tutuiksi vaikkapa suvun yritystoiminnan myötä.

Psykologien mukaan monet miehet tutustuvat sosiaali- ja terveysalaan vasta elämänkokemuksen ja esimerkiksi omien lasten hoitamisen kautta. Psykologien asiakkaiden joukossa alaa vaihtavat miehet olivat siis enemmän innostuneita sosiaali- ja terveysalasta kuin nuoret miehet, joilla ei hoitotyöstä useinkaan ollut kokemusta.

Tieto eri aloista ja töistä on siis sukupuolittanutta. Pohdinkin, olisiko mahdollista ottaa sukupuolittunut tietämys eri aloista ja töistä tietoisemmin huomioon ohjaustyössä. Osa psykologeista Ennen kuin tietää jonkun alan ja työn luonteen, on vaikea arvioida kiinnostustaan kyseistä alaa tai työtä kohtaan.

Ammatinvalintapsykologi voi purkaa segregaatiota!

Kysyin ammatinvalintapsykologeilta myös suoraan, pyrkivätkö he työssään purkamaan sukupuolenmukaista segregaatiota. Moni vastasi kyllä.

Segregaation lieventäminen toteutuu psykologien mukaan ennen kaikkea sitä kautta, että he tukevat asiakasta miettimään sopivia töitä ja koulutusvaihtoehtoja mahdollisimman laajasti. He kertoivat ohjaavansa asiakkaitaan pohtimaan myös sellaisia aloja, joita asiakkaat eivät heti huomaa itse ajatella, ja myös niitä aloja, joilla työskentelevät ovat pääosin eri sukupuolta kuin asiakas itse. Näin psykologit varmistavat, että alavalintaa tehdessä ”ei jää yksikään kivi kääntämättä”.

Osa psykologeista kuitenkin vastasi kysymykseen segregaation purusta ei. Nämä psykologit perustelivat näkemystään sillä, että he lähtevät liikkeelle asiakkaan omien kiinnostusten pohjalta, jolloin ei ole mielekästä tuoda esille muita aloja ja ammatteja. Asiakkaan kiinnostusta kartoitetaan aluksi esimerkiksi ammattilistan avulla, johon asiakas merkitsee itseään kiinnostavat ammatit.

Nekin psykologit, jotka pyrkivät lieventämään segregaatiota, toki kertoivat ottavansa asiakkaan kiinnostukset huomioon. He eivät kuitenkaan nähneet kiinnostusten pohtimista segregaation lieventämiselle vastakkaisena asiana. Heidän mukaansa mahdollisia kiinnostuksen kohteita kannattaa miettiä mieluummin laajasti kuin kapeasti.

Lue koko raportti ja lisätietoa tutkimuksesta

SEGLI:n tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 10 ammatinvalintapsykologia kolmen eri alueen TE-toimistosta: Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun TE-toimistosta.

Ammatinvalintapsykologien haastattelujen pohjalta on kirjoitettu myös laajempi raportti, jonka voit ladata tästä: Ammatinvalintapsykologien näkemyksiä alavalinnan syistä ja sukupuolenmukaisesta segregaatiosta (Tanhua 2019). Raportissa käsitellään tarkemmin ammatinvalintapsykologien esille tuomia alavalintaan vaikuttavia tekijöitä, ja analysoidaan sukupuolen merkitystä eri tekijöiden osalta. Lisäksi raportissa puhutaan esimerkiksi syrjinnästä työelämässä.

Ammatinvalintapsykologien haastatteluihin perustuva tutkimus on osa SEGLI-hanketta. SEGLI-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin syitä siihen, miksi ihmiset päätyvät erilaisille koulutuspoluille ja eri ammatteihin, ja erityisesti pohdittiin, miksi sukupuoli vaikuttaa niin paljon ammatinvalintaan. Tutkimukseen haastateltiin ammatinvalintapsykologien lisäksi muun muassa opiskelijoita ja opettajia ammatillisissa oppilaitoksissa. Sukupuolen vaikutusta alavalintaan on analysoitu myös esimerkiksi tietosivulla Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintaan?

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija