Tietojärjestelmät ja sukupuolen moninaisuus

Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Miksi tietojärjestelmien suunnittelijan (ja tilaajan) pitäisi ymmärtää jotain sukupuolen moninaisuudesta? Eiväthän ne liity mitenkään toisiinsa. Vai liittyvätkö…

koneella-varit.jpg

Sign in

...to the gender binary

Miksi sukupuolen moninaisuus on tärkeää tietojärjestelmiä suunniteltaessa?

Aikoinaan pääaineeni yliopistolla oli tietojärjestelmätiede. Sen seuraksi otin kurssin sukupuolentutkimusta. Sukupuolentutkimuksen kurssilla pyydettiin kirjoittamaan, mitä hyötyä omassa pääaineessani on sukupuolentutkimuksen opeista. Kirjoitin suunnilleen, että ei mitään. Kysymys tuntui kaukaa haetulta.

Voi miten olinkaan väärässä! Tietojärjestelmien suunnittelussa jos missä sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisestä olisi hyötyä. Nyt moni järjestelmä on suunniteltu niin, että kaksinapainen käsitys sukupuolesta hyppää käyttäjän silmille heti ensimmäisellä sivulla. Se satuttaa ja saattaa myös asettaa vaaraan ne, jotka eivät ole samaa mieltä sukupuolensa oikeasta koodauksesta.

Jo käsitys siitä, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa, auttaisi tekemään parempia järjestelmiä. Lisäksi voitaisiin miettiä, voisiko sukupuolen jättää pois kysyttävistä tiedoista tai voisiko järjestelmään lisätä mahdollisuuden valita sukupuoleksi muu.

Opiskelijoiden kokemuksia koulun järjestelmistä

SEGLI-hankkeen tutkijana haastattelin muutamia trans- tai muunsukupuolisiksi identifioituvia opiskelijoita ammattikoululla. (Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tämän jaon ulkopuolella.)

Trans- tai muunsukupuolisena opiskelu ei aina ole helppoa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät ovat yksi stressiä aiheuttava tekijä. Esimerkiksi suoraan järjestelmästä tulostettu nimilista voi tarkoittaa, että opiskelija ei saa oikeutta tulla kutsutuksi haluamallaan nimellä:

”Istuin niillä tunneilla luokan nurkassa et niinku en ole täällä. Siinä listassa oli vielä koko nimi, myös toinen nimi. Ja sit opettaja laittoi sen listan kiertämään ja ajattelin vain, et kaikki näkee mun koko nimen.”

Wilma harmittaa

Yksi usein esille tullut järjestelmä oli Wilma. Wilma on Suomessa peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa käytössä oleva www-pohjainen käyttöliittymä Primus-kouluhallintojärjestelmään.

Wilman ongelmia ovat muun muassa se, että sukupuoli on merkitty näkyvästi opiskelijan tietoihin. Myös opettaja näkee sen sieltä heti katsoessaan tietoja opiskelijasta. Ala-asteella järjestelmään merkitty sukupuoli ja nimi myös seuraavat käyttäjäänsä sitkeästi vielä toisen asteen opiskeluunkin.

Tietojen muuttaminen järjestelmään on myös tuottanut hankaluuksia:

”Yksi suuri ongelma on ollu kaikki wilmat ja koulun sähköpostit ja tällaset. Kun niitä joutuu viisi kuukautta pyörittämään, et ne saa vaihdettua, ja sit ne vaihtuu väärin.”

Tietojärjestelmiä on lähes kaikkialla

Tietojärjestelmä käsittää sitä käyttävät ihmiset, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja tietokannat. Kun puhutaan tietojärjestelmien suunnittelusta, huomioidaan siis muutakin kuin pelkkä ohjelmisto tai se, miltä käyttöliittymä näyttää.

Myös paperilomake tai järjestelmästä tulostettu nimilista ovat osa järjestelmää. Järjestelmän käyttötavoillakin on merkitystä.

Monia tietojärjestelmiä käytetään vuosikymmeniä ja vanhojen järjestelmien osat tai tavat rakentaa tietokantoja seuraavat vielä uusiinkin. Ehkä juuri tästä johtuen järjestelmät tuntuvatkin usein olevan aikaansa jäljessä esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisessä.

Parempia tietojärjestelmiä

Miten sitten saataisiin käyttöön parempia tietojärjestelmiä? Järjestelmien suunnittelijoiden ja tilaajien olisi ensinnäkin hyvä muistaa, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa.

Lisäksi voitaisiin miettiä esimerkiksi: Tarvitseeko käyttäjiltä kysyä sukupuolta? Tarvitseeko sukupuolen tulla esille käyttöliittymässä ja jos niin kenelle?

Myös olisi tärkeä miettiä järjestelmän joustavuutta. Voisiko käyttäjä itse muuttaa merkintänsä nimestä tai sukupuolesta? Jos ei, niin miten muutokset voisi tehdä muutoin mahdollisimman helpoiksi?

Osa ihmisistä haluaisi merkitä sukupuolekseen muu. Voisiko vaihtoehdon muu lisätä järjestelmään? Erityisesti tällöin käyttäjän tulee kuitenkin itse saada valita sukupuolimerkintänsä, ettei kukaan toinen päätä hänen puolestaan vaihtoehdoksi muu. Määrittelemätön tai tieto puuttuu voisi myös olla yksi vaihtoehto.

Tärkeää olisi pysähtyä miettimään myös vanhojen järjestelmien käyttöä ja mahdollisuutta muokata niitä paremmiksi. Jo pienikin käyttöliittymän muokkaus voi helpottaa trans- ja muunsukupuolisten arkea.

SEGLI-hanke edistää tasa-arvoa ja toivottaa hyvää Pride-viikkoa!

SEGLI-hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä eli segregaatiota koulutuksessa ja työelämässä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen oppilaitoksissa on yksi osa tasa-arvon edistämistä.

SEGLI-hanke toivottaa hyvää Helsinki Pride-viikkoa ja ihanaa kesää!

Rainbow-flag.jpg

Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikolla purettiin sukupuolistereotypioita

Stadin ammattiopistossa vietettiin tasa-arvoviikkoa 19. – 23.3.2018. Viikon aikana Frida Ensemble improvisaatioteatteriryhmä esitti neljässä eri opiston toimipisteessä näytelmän, joka muotoutui yleisön toiveiden mukaisesti. Näytelmän avulla käsiteltiin sukupuolirooleja niin työssä kuin kotona, ja pohdittiin mahdollisuutta laajentaa totuttuja rooleja.

Tasa-arvoviikkoon kuului myös paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu opiskelijoiden lisäksi kansanedustaja Silvia Modig, tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Keskustelussa esille nousivat esimerkiksi seksuaaliseen häirintään puuttuminen, sekä sukupuolen moninaisuus.

 Tasa-arvoviikon esite tehtiin Stadin ammattiopistolla

Tasa-arvoviikon esite tehtiin Stadin ammattiopistolla

Yhteisesti suunniteltu

Tasa-arvoviikko oli osa SEGLI–hankeen toimintaa Stadin ammattiopistolla. Viikon onnistunut toteutuminen oli keväällä 2017 alkaneen suunnittelutyön tulosta. Tasa-arvoviikon toteutukseen osallistui opiskelijoita, opettajia ja opinnonohjaajia, sekä SEGLI:n hanketoimijoista Pia Berg ja Sinikka Mustakallio.

Stadin ammattiopiston viestinnän opettajat ja opiskelijat tuottivat viikon visuaalisen ilmeen, ja esitteitä ja julisteita laitettiin esille kaikkiin oppilaitoksen 17 toimipisteeseen. Kuvamaailma julkaisuihin löytyi oppilaitoksen sisältä, ja kuvissa huomioitiin moninaisuus opiskelijoiden toivomalla tavalla.

Kuinka uskallan valita haluamani ammatin?

Frida Ensemblen näyttelijät toivat lavalle tilanteen, jossa nuori keskusteli ammatinvalintatoiveistaan opinto-ohjaajan kanssa. Esimerkiksi autoalan opiskelijoista koostuva yleisö kannusti näytelmässä automekaanikoksi haluaava tyttöä laittamaan luun kurkkuun häntä epäilevälle opinto-ohjaajalle. Yleisön ohjeiden mukaisesti näyttelijä perusteli todella haluavansa alalle ja sai lopulta myös kuvitteellisen opinto-ohjaajan vakuuttuneeksi soveltuvuudestaan.

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelijat puolestaan kannustivat näytelmän nuorta valitsemaan toiveammattinsa kokin työn, vaikka vanhemmat ja opinto-ohjaaja yrittivät kovasti patistella häntä lukioon.

Viimeisessä näytelmässä yleisö halusikin nuoren sijaan tuoda lavalle 30-vuotiaan alan vaihtajan, joka perusteli iäkkäälle äidilleen, miksi hän haluaa uudelleenkouluttautua vartijaksi ja jättää aiemman ammattinsa ompelijana. Näyttelijän sai hahmolleen sellaisen voiman, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, että hän pärjää vartijana.

 Frida Ensemblen esiintyjät Stadin ammattiopistolla: Petra Hälmä, Jasir Osman, Laura Tuhkanen ja Saana Selin

Frida Ensemblen esiintyjät Stadin ammattiopistolla: Petra Hälmä, Jasir Osman, Laura Tuhkanen ja Saana Selin

Mitä jos tunnen olevani sukupuolten välissä?

Näytelmä toi opiskelijoille ja opiston henkilökunnalle mahdollisuuden kysyä, miltä tuntuu nuoresta, joka ei koe olevansa täysin kumpaakaan sukupuolta. Ensin esitettiin kohtaus poikien liikuntatunnilta. Opettaja patisti tunnin jälkeen kaikkia poikia suihkuun. Sampo niminen opiskelija ei kuitenkaan halunnut mennä suihkuun poikien kanssa, koska ei kokenut olevansa poika.

Opiskelijat halusivat kysyä Sampolta muun muassa, voisiko hän mennä suihkuun tyttöjen kanssa, kuinka kauan hän on kokenut, ettei hän ole poika, ja miltä hänestä tuntui, kun opettaja ei näyttänyt ymmärtävän häntä. Sampon rooli oli niin uskottava, että häneltä myös kysyttiin, että oikeastiko vai roolihahmona. Sampo sai lisäksi paljon kannustusta rohkeudestaan.

 Jasir esitti näytelmässä nuorta, joka kertoi liikunnan opettajalleen, ettei kokenut olevansa poika

Jasir esitti näytelmässä nuorta, joka kertoi liikunnan opettajalleen, ettei kokenut olevansa poika

Paneeli toivoi: Irti sukupuolistereotypioista

Yksi sukupuolten eriytymistä eli sukupuolisegregaatiota tuottava mekanismi on sukupuolistereotypioihin nojaava ajattelu. Paneelikeskustelussa toivottiin, että sukupuolistereotypiat eivät vaikuttaisi pakottaen ihmisiä vain joihinkin tiettyihin ammatteihin.

Kansanedustaja Silvia Modig puhui etnisen tausta ja sukupuolen mukaan tapahtuvasta segregaatiosta. Esimerkiksi nuorilta somalinaisilta kuulee, että heitä ohjataan usein pelkästään lähihoitajan ammattiin. ”Vaikka juuri ammatinvalintavaiheessa nuorta pitäisi kannustaa löytämään koko potentiaalinsa!” puhkui Modig.

Stadin ammattiopistolla pelialaa opiskeleva Dominic Ortju toi esille pelialan sukupuolistereotypiat. Itse pelihahmoja ja niiden sukupuolen ilmaisua tulisi voida monipuolistaa. Stereotypioiden purku ei aina ole helppoa: esimerkiksi pelin naiskäärmettä luotaessa keskustelu kääntyi siihen, kuinka isot rinnat käärmeellä tulisi olla.

 Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Jukka Marianvaara, Kirsi Pimiä, Johanna Heikkinen (paneelin vetäjä), Dominic Ortju, Silvia Modig ja Henkka Remes

Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Jukka Marianvaara, Kirsi Pimiä, Johanna Heikkinen (paneelin vetäjä), Dominic Ortju, Silvia Modig ja Henkka Remes

Turvalliset vessat ja syrjimättömät lomakkeet

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä, kun kysyttiin tulisiko naisten ja miesten vessojen olla erillään vai ei. Tärkeintä panelistien mielestä on, että vessat ovat turvallisia kaikille.

Stadin ammattiopiston opiskelija Henkka Remes toi esille, että sukupuolikoodatut vessat ovat yksi sukupuoleltaan moninaisille häirintää aiheuttava asia. Usein helpoin ratkaisu tähän ovat wc:t, joita ei ole sukupuolikoodattu.

Samoin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sukupuolta kysyttäessä lomakkeissa tulee olla enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa. Sukupuolta ei myöskään tulisi kysyä turhaan. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara toi esille, että kysyttäessä sukupuolta saatetaan saada tärkeää tilastotietoa sukupuolten eroista. Hänenkin mukaansa vaihtoehtoja tulisi kuitenkin olla enemmän kuin kaksi.

Miten häirintään puututaan?

Paneelistit keskustelivat myös seksuaalisesta häirinnästä, joka on noussut otsikoihin #metoo liikkeen myötä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan #metoo -aalto on ollut siinä mielessä tärkeä, että sen avulla on pystytty rikkomaan tabuja ja keskustelemaan häirinnästä.

Dominic Ortju esitti tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaaralle kysymyksen siitä, miten ennaltaehkäisevän häirintään puuttumisen ja koulutuksen voisi tehdä pakolliseksi oppilaitoksille. Marianvaara myönsi, että ennaltaehkäisevä puuttuminen ei nyt ole pakollista, mutta kertoi silti vinkkejä siitä, miten opiskelijat voivat luoda painetta koulun suuntaan ottamalla asian esille. Tasa-arvovaltuuten sivuilta löytyy yhä esimerkiksi ei meidän koulussa -kampanjan materiaali. Jatkossa tietoisuutta voisi lisätä jos koulutus saataisiin osaksi opetussuunnitelman perusteita. Tasa-arvovaltuutettu Marianvaara myös painotti, että oppilaitoksella on velvollisuus puuttua häirintään silloin kun asia on tullut ilmi.

Oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimivien työpaikkojen vastuu

Panelistit toivat esille, että oppilaitos voisi edellyttää työpaikoilta tiettyjä standardeja silloin kun opiskelijoita lähetetään työssäoppimisjaksoille.

Silvia Modigin mukaan olisi tärkeää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisivat myös työharjoittelussa. Juuri työelämässä aloittavat nuoret ovat heikoimmassa asemassa, koska eivät vielä tunne oikeuksiaan työelämässä. Siksi olisi erityisen tärkeää, että koulu tukisi heitä ja kantaisi vastuuta myös opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista.

Paneelikeskustelun tallenne

Koko paneelikeskustelu on katsottavissa osoitteessa mediastadi.fi

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

Koulutus- ja työmahdollisuudet näyttävät erilaisilta paitsi sukupuolen, myös iän ja asuinpaikan perusteella. Haastattelimme Stadin ammattiopistossa pelinkehittäjäksi Helsingissä opiskelevaa Dominicia sekä suomussalmelaisia yläastelaisia Juliaa ja Veeraa heidän koulutus- ja uravalintojensa muotoutumisesta sekä Tuure Boeliuksen #kaikkienduuni -videosta.

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Vloggaaja Tuure Boelius viettää välivuotta ja pohtii miten koulu ohjaa jatko-opintoihin. Tuure haastaa unohtamaan sukupuoliroolit ja miettimään mikä ihmiselle on paras duuni. Tuuren kokemukset pohjautuvat kouluelämään Porista. Tuuren videon lisäksi aihetta pohtii kirjoituksellaan myös helsinkiläinen 19-vuotias mies.

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLI-hankkeen asiantuntijaverkosto kokoontui kolmatta kertaa Helsingissä 21.9.2017. Kolmannen tapaamisen tavoitteena oli kirkastaa, mitä verkoston asiantuntijat yhdessä voivat tehdä segregaation lieventämiseksi.