SEGLI järjesti tasa-arvopäivillä työryhmän segregaation lieventämisestä

SEGLI-hanke järjesti osana vuoden 2018 tasa-arvopäiviä työryhmän, jossa pohdittiin miten koulutuksen ja työelämän segregaatiota voitaisiin lieventää. Ensin kuultiin alustus siitä, mitä segregaation on, mistä se johtuu, ja mitkä ovat sen seuraukset. Toinen alustus kertoi työllisyydestä tilastojen valossa. Alustusten jälkeen pohdittiin ryhmissä käytännön toimia segregaation lieventämiseksi.

 SEGLI-hankkeen työpaja keräsi joukon osallistujia kuuntelemaan ja keskustelemaan segregaation lieventämisestä

SEGLI-hankkeen työpaja keräsi joukon osallistujia kuuntelemaan ja keskustelemaan segregaation lieventämisestä

Segregaatio, sen syyt ja seuraukset

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua piti alustuksen, jossa hän kertoi mitä segregaatio on, mistä se johtuu, ja mitä siitä seuraa.

Segregaatio tarkoittaa eriytymistä esimerkiksi sukupuolen tai etnisen taustan mukaisesti. Suomessa varsinkin sukupuolenmukainen segregaatio on jyrkkää. Tanhua näytti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Vaikka tilastoissa ei näykään kuin naisia ja miehiä, voi segregaatiota tapahtua myös niin, että esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ajautuvat opiskelemaan tiettyjä aloja tai syrjäytyvät joistain positioista, muistuttaa Tanhua.

Mitä segregaatiosta seuraa? Tanhuan mukaan segregaatio mahdollistaa sen, että eri ryhmillä on erilaiset työehdot, urakehitysmahdollisuudet ja neuvotteluvoima. Tästä johtuen segregaation seurauksena on muun muassa epätasa-arvo työelämässä työntekijöiden ja työnhakijoiden kannalta. Lisäksi segregaatio vaikuttaa negatiivisesti segregoituneen alan palveluihin ja tuotekehitykseen, kun näissä tehtävissä toimivat henkilöt eivät edusta moninaisesti kaikkia palvelun käyttäjiä.

Mistä segregaatio johtuu? Tanhua jäsensi segregaatiota aiheuttavia toimintatapoja yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla. Yksilötasolla merkittävimpiä vaikuttimia on tuttuus, eli se mitkä alat ovat tulleet tutuksi joko opiskelun, harrastusten, vanhempien työn tai kavereiden esimerkin myötä. Organisaatiotasolla segregaatioon vaikuttavat muun muassa oppilaitosten rekrytointitavat, opetusmenetelmät ja kulttuuri.

Yhteiskunnan tasolla segregaaatiota voidaan lieventää tai vahvistaa poliittisin päätöksin. Tanhua toi esille, että muun muassa päätökset olla jakamatta vanhemmuuden kustannuksia tasan heikentävät naisten neuvotteluvoimaa ja lisäävät segregaatiota. Myös maahanmuuttajien ohjaus ammatilliseen koulutukseen tarkoittaa, että he ovat yliedustettuina siellä verrattuna muihin koulutusasteisiin.

 SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua alusti segregaation syistä ja seurauksista

SEGLI-hankkeen tutkija Inkeri Tanhua alusti segregaation syistä ja seurauksista

Työllisyystilastot sukupuolisilmälasein tarkasteltuna

SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen näytti omassa alustuksessaan, miten työllisyystilastojen purkaminen sukupuolen ja iän mukaisen tarkastelun avulla antaa yleisiä lukuja huomattavasti selkeämmän kuvan tilanteesta. Näin nähdään, onko jonkun ryhmän työllisyys parantunut enemmän kuin jonkun toisen. Muun muassa yli 50-vuotiaiden naisten työttömyys näytti tarkastelujakson aikana kasvaneen roimasti samalla kun muiden ryhmien työllisyys oli joko parantunut tai laskenut vain hieman.

 Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna kävi ilmi muun muassa, että yli 55-vuotiaiden naisten työttömyys oli kasvanut 18 %

Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna kävi ilmi muun muassa, että yli 55-vuotiaiden naisten työttömyys oli kasvanut 18 %

Leinonen esitteli lisäksi työttömien työnhakijoiden ohjaustyössä kohtaamiaan tilanteita kolmen case-esimerkin avulla. Esimerkeistä yksi käsitteli sitä, että nuorena tehty alavalinta ei myöhemmin tuntunutkaan omalta, koska valinta oli tehty kaverien ja vanhempien luoman paineen alla. Todellisuudessa mies olisi halunnut hakeutua hoitoalalle jo peruskoulun jälkeen.

 SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen kertoi sukupuolinäkökulmasta työllisyystilastoissa

SEGLI-hankkeen kouluttaja Eija Leinonen kertoi sukupuolinäkökulmasta työllisyystilastoissa

Segrgaation lieventäminen koulutuksessa?

Alustusten jälkeen osallistujat muodostivat neljä ryhmää, joissa he pohtivat, miten segregaatiota voisi lieventää. Ryhmät ohjattiin miettimään myös konkreettisia toimenpiteitä, joita he tai heidän edustamansa organisaatiot voisivat tehdä.

Kaksi ryhmistä keskittyi segregaation lieventämiseen koulutuksessa ja kaksi työelämässä. Koulutuksen keskittyneet ryhmät toivat esille, että asennekasvatus, viestintä ja hyvät esimerkit ovat tärkeitä, sillä kuka tahansa voi toimia hyvänä esimerkkinä.

Toisaalta ryhmissä oli pohdittu myös sitä, että monetkaan toimenpiteet ja markkinointikeinot eivät olleet yhdessä teknillisen alan oppilaitoksessa toimineet. On tärkeää, ettei segregaation lieventämistä tehdä vain markkinointikikkoina. Oppilaitosten ja itse alan on oltava valmiita kohtaamaan moninaiset opiskelijat.

Ryhmäläiset muistuttivat myös, että koulutusvalinnat eivät ole ikuisia, vaan kertovat ennemminkin siitä, että jostain pitää aloittaa. Sen jälkeen oppiminen jatkuu, niin työn kuin uudelleen opiskelunkin muodossa. Tästä johtuen segregaation lieventämisessäkään ei kannata keskittyä pelkästään peruskoulun päättäneisiin.

Lisäksi ryhmäläiset totesivat, että tietoa sukupuolenmukaisen segregaation jyrkkyydestä ei ole kaikilla. Tähän voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi kutsumalla monipuolisemmin eri toimijoita tasa-arvopäivien kaltaisiin tilaisuuksiin kuulemaan asiasta.

Segregaation lieventäminen työelämässä?

Kaksi ryhmää pohti, kuinka työelämän segregaatiota voisi lieventää. Näistä ensimmäinen ryhmä toi esille, että useiden organisaatioiden yhteistyö toimii tiedon tuottamisessa tasa-arvosta ja esimerkiksi segregaatiosta. Esimerkiksi tasa-arvobarometri tehtiin kolmen organisaation (sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) yhteistyönä.

Ryhmäläisten mukaan tarvittavaa tietoa segregaatiosta pitäisi kuitenkin edelleen saada paremmin käyttöön. Esimerkiksi Tilastokeskuksella ja Tasa-arvotiedon keskuksella on paljon tietoa, mutta sen nykyistä laajempi levitys olisi hyödyllistä. Myös yhteistyötilaisuudet ovat tärkeitä tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Ryhmät toivat esille myös työolosuhteiden merkityksen. Ryhmässä oli pohdittu joillakin tekniikan aloilla jylläävistä ennakkoluuloista ja siitä, kuinka ennakkoluulot saattavat olla yksi syy siihen että naiset vaihtavat pois alalta.

Toinen ryhmä totesi lopuksi, että tehtävä oli ollut hauska. Se konkretisoi, että jokaisella ryhmäläisellä oli itse asiassa paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa segregaation lieventymiseen. Esimerkiksi toimittaja voi ottaa aiheen esille kirjoituksissaa

Tasa-arvopäivät kokoaa vuosittain yhteen tasa-arvotyön tekijöitä ja tutkijoita

Tasa-arvopäivät on tasa-arvoasioiden parissa työskentelevien foorumi pohtia ajankohtaisia tasa-arvotyön teemoja ja oppia lisää toisiltaan. Päiville osallistuu vuosittain iso joukko muun muassa viranhaltijoita, kuntien ja valtionhallinnon luottamushenkilöitä, työmarkkinajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, tasa-arvohankkeita, tutkijoita ja opiskelijoita, sekä yksityisen sektorin toimijoita.

Tänä vuonna tasa-arvopäivät järjestettiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Helsingissä 10. – 11.10.2018. Päivien teemana oli tasa-arvotyön mittaaminen.

Kokonaisuudessaan tasa-arvopäivien ohjelma on luettavissa THL:n sivuilta. Osa tasa-arvopäivien ohjelmasta on myös katsottavissa videotallenteena. Tapahtuman tunniste sosiaalisessa mediassa on #tasaarvopäivät.

Seuraavan kerran tasa-arvopäivät järjestetään 10.-11.10.2019 Oulussa.

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukainen segregaatio edelleen jyrkkää – katso uusimmat luvut

Teksti: Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Suomessa opiskellut ammatit sekä työelämä ovat voimakkaasti segregoituneet, eli jakautuneet nais- ja miesenemmistöisiksi aloiksi. SEGLI-hanke tarkisti uusimmat luvut ammatillisen koulutuksen sukupuolenmukaisesta segregaatiosta. Näyttää siltä, että eriytyminen ei ole lieventymässä, vaan monilla aloilla opiskelijoista yli 90 % on joko naisia tai miehiä. Tiedot on koottu opetushallituksen tietokannasta ja ne perustuvat yhteishakujen tuloksiin.

Sukupuolenmukainen segregaatio voimakasta yhteishaussa 2018

Ammatillinen koulutus ja ammatit, joihin ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan, ovat erityisen segregoituneita sukupuolen mukaan. Taulukossa 1 tarkastellaan 12 suurinta koulutusalaa, eli aloja joihin oli auki yli tuhat opiskelupaikkaa. Näistä aloista seitsemällä yli 90 % opiskelupaikan vastaanottaneista oli naisia tai miehiä. Nämä erityisen segregoituneet alat on merkitty taulukkoon tummalla oranssilla.

 Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 1 – Sukupuolenmukainen eriytyminen vuoden 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Segregaatio ei ole lieventyntynyt

Sukupuolenmukainen segregaatio ei ole lieventynyt ammatillisessa koulutuksessa verrattuna edellisiin vuosiin. Taulukko 2 näyttää miesten määrän 12 suurimmalla koulutusalalla vuosina 2014, 2016 ja 2018. Miehiä on erityisen paljon toisilla aloilla ja toisilla taas vähän. Segretoituneimpien koulutusalojen vuosittaisessa vertailussa näkyy vain pientä heilahtelua kumpaankin suuntaan. Sen sijaan miesten määrä on jonkin verran kasvanut kahdella tasa-alalla, eli ravintoa- ja cateringalalla sekä liiketalouden alalla.

 Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Talukko 2 – Miesten prosentuaalinen määrä vuosina 2014, 2016 ja 2018 yhteishaussa ammatillisessa koulutuksessa kahdellatoista aloituspaikkojen määrän mukaisesti suurimmalla alalla

Miksi sukupuoli vaikuttaa alavalintoihin?

Sukupuoli näyttää tilastojen mukaan vaikuttavan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen valintoihin. Monikaan opiskelija ei kuitenkaan alavalinnan syitä kysyttäessä vastaa, että valitsi oman alansa sukupuolensa takia. Sen sijaan he kertovat, että ovat valinneet alan esimerkiksi sen perusteella, mikä on tuttua. Naiset ja miehet siis yhä tutustuvat keskimäärin eri aloihin. Myös kaverit ja vanhemmat vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin ja siihen, mistä aloista heillä on tietoa.

Kuinka segregaatiota voisi lieventää?

Suuntaansa miettivien nuorten ja ammattia vaihtavien aikuisten olisi hyödyllistä saada mahdollisimman paljon tietoa ja käytännön kokemusta eri aloista. Näin ei tarvitsisi valita vain sen perusteella, mikä on tullut tutuksi jo aiemmin. Todennäköisesti valinnat lähtisivät tiedon ja positiivisten kokemusten kautta monipuolistumaan.

Lisäksi on tärkeää, että työelämä on valmis segregaation lieventymiseen. Monet työnantajat ovatkin panostaneet kaikille sukupuolille sopivaan omaa ammatti-identiteettiä tukevaan työympäristöön. Nämä työnantajat voisivat tulla vielä paremmin esille ja omalta osaltaan lisätä tietoa alasta ja sen työpaikoista.

Kaikille sukupuolille sopiva työympäristö

Yhteishakujärjestelmässä ei ole mahdollista valita sukupuoleksi muuta kuin ”nainen” tai ”mies”. Todellisuus on toki tilastoja moninaisempi. Kategoriat nainen ja mies sisältävät monenlaisia sukupuolen ilmaisuja ja identiteettejä, eivätkä kaikki identifioidu kumpaankaan näistä kategorioista. On mahdollista, että sukupuolenmukaista segregaatiota tapahtuu myös sillä tavoin, että esimerkiksi muunsukupuoliset hakeutuvat useammin joillekin suvaitseviksi mieltämilleen aloille, vaikka tilastot eivät tätä osaa sukupuolenmukaisesta segregaatiosta tuokaan esille.

Myös muunsukupuoliset tarvitsevat tietoa siitä, miten koulutuksessa ja eri työpaikoilla on kehitetty työympäristöstä kaikille sukupuolille sopiva.

Lisätietoa

Lue lisää ammatillisen koulutuksen segregaatiosta ja siitä, kuinka monen opiskelijan äidinkieli on muu kuin kotimainen: Ammatillisen koulutuksen segregaatio lukuina

Tietosivulla käytetyt luvut sekä paljon lisää tietoa eri vuosien yhteishauista löydät opetushallituksen sivuilta: vipunen.fi.

Tietojärjestelmät ja sukupuolen moninaisuus

Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Miksi tietojärjestelmien suunnittelijan (ja tilaajan) pitäisi ymmärtää jotain sukupuolen moninaisuudesta? Eiväthän ne liity mitenkään toisiinsa. Vai liittyvätkö…

koneella-varit.jpg

Sign in

...to the gender binary

Miksi sukupuolen moninaisuus on tärkeää tietojärjestelmiä suunniteltaessa?

Aikoinaan pääaineeni yliopistolla oli tietojärjestelmätiede. Sen seuraksi otin kurssin sukupuolentutkimusta. Sukupuolentutkimuksen kurssilla pyydettiin kirjoittamaan, mitä hyötyä omassa pääaineessani on sukupuolentutkimuksen opeista. Kirjoitin suunnilleen, että ei mitään. Kysymys tuntui kaukaa haetulta.

Voi miten olinkaan väärässä! Tietojärjestelmien suunnittelussa jos missä sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisestä olisi hyötyä. Nyt moni järjestelmä on suunniteltu niin, että kaksinapainen käsitys sukupuolesta hyppää käyttäjän silmille heti ensimmäisellä sivulla. Se satuttaa ja saattaa myös asettaa vaaraan ne, jotka eivät ole samaa mieltä sukupuolensa oikeasta koodauksesta.

Jo käsitys siitä, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa, auttaisi tekemään parempia järjestelmiä. Lisäksi voitaisiin miettiä, voisiko sukupuolen jättää pois kysyttävistä tiedoista tai voisiko järjestelmään lisätä mahdollisuuden valita sukupuoleksi muu.

Opiskelijoiden kokemuksia koulun järjestelmistä

SEGLI-hankkeen tutkijana haastattelin muutamia trans- tai muunsukupuolisiksi identifioituvia opiskelijoita ammattikoululla. (Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tämän jaon ulkopuolella.)

Trans- tai muunsukupuolisena opiskelu ei aina ole helppoa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät ovat yksi stressiä aiheuttava tekijä. Esimerkiksi suoraan järjestelmästä tulostettu nimilista voi tarkoittaa, että opiskelija ei saa oikeutta tulla kutsutuksi haluamallaan nimellä:

”Istuin niillä tunneilla luokan nurkassa et niinku en ole täällä. Siinä listassa oli vielä koko nimi, myös toinen nimi. Ja sit opettaja laittoi sen listan kiertämään ja ajattelin vain, et kaikki näkee mun koko nimen.”

Wilma harmittaa

Yksi usein esille tullut järjestelmä oli Wilma. Wilma on Suomessa peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa käytössä oleva www-pohjainen käyttöliittymä Primus-kouluhallintojärjestelmään.

Wilman ongelmia ovat muun muassa se, että sukupuoli on merkitty näkyvästi opiskelijan tietoihin. Myös opettaja näkee sen sieltä heti katsoessaan tietoja opiskelijasta. Ala-asteella järjestelmään merkitty sukupuoli ja nimi myös seuraavat käyttäjäänsä sitkeästi vielä toisen asteen opiskeluunkin.

Tietojen muuttaminen järjestelmään on myös tuottanut hankaluuksia:

”Yksi suuri ongelma on ollu kaikki wilmat ja koulun sähköpostit ja tällaset. Kun niitä joutuu viisi kuukautta pyörittämään, et ne saa vaihdettua, ja sit ne vaihtuu väärin.”

Tietojärjestelmiä on lähes kaikkialla

Tietojärjestelmä käsittää sitä käyttävät ihmiset, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja tietokannat. Kun puhutaan tietojärjestelmien suunnittelusta, huomioidaan siis muutakin kuin pelkkä ohjelmisto tai se, miltä käyttöliittymä näyttää.

Myös paperilomake tai järjestelmästä tulostettu nimilista ovat osa järjestelmää. Järjestelmän käyttötavoillakin on merkitystä.

Monia tietojärjestelmiä käytetään vuosikymmeniä ja vanhojen järjestelmien osat tai tavat rakentaa tietokantoja seuraavat vielä uusiinkin. Ehkä juuri tästä johtuen järjestelmät tuntuvatkin usein olevan aikaansa jäljessä esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisessä.

Parempia tietojärjestelmiä

Miten sitten saataisiin käyttöön parempia tietojärjestelmiä? Järjestelmien suunnittelijoiden ja tilaajien olisi ensinnäkin hyvä muistaa, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa.

Lisäksi voitaisiin miettiä esimerkiksi: Tarvitseeko käyttäjiltä kysyä sukupuolta? Tarvitseeko sukupuolen tulla esille käyttöliittymässä ja jos niin kenelle?

Myös olisi tärkeä miettiä järjestelmän joustavuutta. Voisiko käyttäjä itse muuttaa merkintänsä nimestä tai sukupuolesta? Jos ei, niin miten muutokset voisi tehdä muutoin mahdollisimman helpoiksi?

Osa ihmisistä haluaisi merkitä sukupuolekseen muu. Voisiko vaihtoehdon muu lisätä järjestelmään? Erityisesti tällöin käyttäjän tulee kuitenkin itse saada valita sukupuolimerkintänsä, ettei kukaan toinen päätä hänen puolestaan vaihtoehdoksi muu. Määrittelemätön tai tieto puuttuu voisi myös olla yksi vaihtoehto.

Tärkeää olisi pysähtyä miettimään myös vanhojen järjestelmien käyttöä ja mahdollisuutta muokata niitä paremmiksi. Jo pienikin käyttöliittymän muokkaus voi helpottaa trans- ja muunsukupuolisten arkea.

SEGLI-hanke edistää tasa-arvoa ja toivottaa hyvää Pride-viikkoa!

SEGLI-hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä eli segregaatiota koulutuksessa ja työelämässä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen oppilaitoksissa on yksi osa tasa-arvon edistämistä.

SEGLI-hanke toivottaa hyvää Helsinki Pride-viikkoa ja ihanaa kesää!

Rainbow-flag.jpg

Stadin ammattiopiston tasa-arvoviikolla purettiin sukupuolistereotypioita

Stadin ammattiopistossa vietettiin tasa-arvoviikkoa 19. – 23.3.2018. Viikon aikana Frida Ensemble improvisaatioteatteriryhmä esitti neljässä eri opiston toimipisteessä näytelmän, joka muotoutui yleisön toiveiden mukaisesti. Näytelmän avulla käsiteltiin sukupuolirooleja niin työssä kuin kotona, ja pohdittiin mahdollisuutta laajentaa totuttuja rooleja.

Tasa-arvoviikkoon kuului myös paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu opiskelijoiden lisäksi kansanedustaja Silvia Modig, tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Keskustelussa esille nousivat esimerkiksi seksuaaliseen häirintään puuttuminen, sekä sukupuolen moninaisuus.

 Tasa-arvoviikon esite tehtiin Stadin ammattiopistolla

Tasa-arvoviikon esite tehtiin Stadin ammattiopistolla

Yhteisesti suunniteltu

Tasa-arvoviikko oli osa SEGLI–hankeen toimintaa Stadin ammattiopistolla. Viikon onnistunut toteutuminen oli keväällä 2017 alkaneen suunnittelutyön tulosta. Tasa-arvoviikon toteutukseen osallistui opiskelijoita, opettajia ja opinnonohjaajia, sekä SEGLI:n hanketoimijoista Pia Berg ja Sinikka Mustakallio.

Stadin ammattiopiston viestinnän opettajat ja opiskelijat tuottivat viikon visuaalisen ilmeen, ja esitteitä ja julisteita laitettiin esille kaikkiin oppilaitoksen 17 toimipisteeseen. Kuvamaailma julkaisuihin löytyi oppilaitoksen sisältä, ja kuvissa huomioitiin moninaisuus opiskelijoiden toivomalla tavalla.

Kuinka uskallan valita haluamani ammatin?

Frida Ensemblen näyttelijät toivat lavalle tilanteen, jossa nuori keskusteli ammatinvalintatoiveistaan opinto-ohjaajan kanssa. Esimerkiksi autoalan opiskelijoista koostuva yleisö kannusti näytelmässä automekaanikoksi haluaava tyttöä laittamaan luun kurkkuun häntä epäilevälle opinto-ohjaajalle. Yleisön ohjeiden mukaisesti näyttelijä perusteli todella haluavansa alalle ja sai lopulta myös kuvitteellisen opinto-ohjaajan vakuuttuneeksi soveltuvuudestaan.

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelijat puolestaan kannustivat näytelmän nuorta valitsemaan toiveammattinsa kokin työn, vaikka vanhemmat ja opinto-ohjaaja yrittivät kovasti patistella häntä lukioon.

Viimeisessä näytelmässä yleisö halusikin nuoren sijaan tuoda lavalle 30-vuotiaan alan vaihtajan, joka perusteli iäkkäälle äidilleen, miksi hän haluaa uudelleenkouluttautua vartijaksi ja jättää aiemman ammattinsa ompelijana. Näyttelijän sai hahmolleen sellaisen voiman, ettei kenellekään jäänyt epäselväksi, että hän pärjää vartijana.

 Frida Ensemblen esiintyjät Stadin ammattiopistolla: Petra Hälmä, Jasir Osman, Laura Tuhkanen ja Saana Selin

Frida Ensemblen esiintyjät Stadin ammattiopistolla: Petra Hälmä, Jasir Osman, Laura Tuhkanen ja Saana Selin

Mitä jos tunnen olevani sukupuolten välissä?

Näytelmä toi opiskelijoille ja opiston henkilökunnalle mahdollisuuden kysyä, miltä tuntuu nuoresta, joka ei koe olevansa täysin kumpaakaan sukupuolta. Ensin esitettiin kohtaus poikien liikuntatunnilta. Opettaja patisti tunnin jälkeen kaikkia poikia suihkuun. Sampo niminen opiskelija ei kuitenkaan halunnut mennä suihkuun poikien kanssa, koska ei kokenut olevansa poika.

Opiskelijat halusivat kysyä Sampolta muun muassa, voisiko hän mennä suihkuun tyttöjen kanssa, kuinka kauan hän on kokenut, ettei hän ole poika, ja miltä hänestä tuntui, kun opettaja ei näyttänyt ymmärtävän häntä. Sampon rooli oli niin uskottava, että häneltä myös kysyttiin, että oikeastiko vai roolihahmona. Sampo sai lisäksi paljon kannustusta rohkeudestaan.

 Jasir esitti näytelmässä nuorta, joka kertoi liikunnan opettajalleen, ettei kokenut olevansa poika

Jasir esitti näytelmässä nuorta, joka kertoi liikunnan opettajalleen, ettei kokenut olevansa poika

Paneeli toivoi: Irti sukupuolistereotypioista

Yksi sukupuolten eriytymistä eli sukupuolisegregaatiota tuottava mekanismi on sukupuolistereotypioihin nojaava ajattelu. Paneelikeskustelussa toivottiin, että sukupuolistereotypiat eivät vaikuttaisi pakottaen ihmisiä vain joihinkin tiettyihin ammatteihin.

Kansanedustaja Silvia Modig puhui etnisen tausta ja sukupuolen mukaan tapahtuvasta segregaatiosta. Esimerkiksi nuorilta somalinaisilta kuulee, että heitä ohjataan usein pelkästään lähihoitajan ammattiin. ”Vaikka juuri ammatinvalintavaiheessa nuorta pitäisi kannustaa löytämään koko potentiaalinsa!” puhkui Modig.

Stadin ammattiopistolla pelialaa opiskeleva Dominic Ortju toi esille pelialan sukupuolistereotypiat. Itse pelihahmoja ja niiden sukupuolen ilmaisua tulisi voida monipuolistaa. Stereotypioiden purku ei aina ole helppoa: esimerkiksi pelin naiskäärmettä luotaessa keskustelu kääntyi siihen, kuinka isot rinnat käärmeellä tulisi olla.

 Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Jukka Marianvaara, Kirsi Pimiä, Johanna Heikkinen (paneelin vetäjä), Dominic Ortju, Silvia Modig ja Henkka Remes

Paneelin osallistujat vasemmalta oikealle: Jukka Marianvaara, Kirsi Pimiä, Johanna Heikkinen (paneelin vetäjä), Dominic Ortju, Silvia Modig ja Henkka Remes

Turvalliset vessat ja syrjimättömät lomakkeet

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä, kun kysyttiin tulisiko naisten ja miesten vessojen olla erillään vai ei. Tärkeintä panelistien mielestä on, että vessat ovat turvallisia kaikille.

Stadin ammattiopiston opiskelija Henkka Remes toi esille, että sukupuolikoodatut vessat ovat yksi sukupuoleltaan moninaisille häirintää aiheuttava asia. Usein helpoin ratkaisu tähän ovat wc:t, joita ei ole sukupuolikoodattu.

Samoin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että sukupuolta kysyttäessä lomakkeissa tulee olla enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa. Sukupuolta ei myöskään tulisi kysyä turhaan. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara toi esille, että kysyttäessä sukupuolta saatetaan saada tärkeää tilastotietoa sukupuolten eroista. Hänenkin mukaansa vaihtoehtoja tulisi kuitenkin olla enemmän kuin kaksi.

Miten häirintään puututaan?

Paneelistit keskustelivat myös seksuaalisesta häirinnästä, joka on noussut otsikoihin #metoo liikkeen myötä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan #metoo -aalto on ollut siinä mielessä tärkeä, että sen avulla on pystytty rikkomaan tabuja ja keskustelemaan häirinnästä.

Dominic Ortju esitti tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaaralle kysymyksen siitä, miten ennaltaehkäisevän häirintään puuttumisen ja koulutuksen voisi tehdä pakolliseksi oppilaitoksille. Marianvaara myönsi, että ennaltaehkäisevä puuttuminen ei nyt ole pakollista, mutta kertoi silti vinkkejä siitä, miten opiskelijat voivat luoda painetta koulun suuntaan ottamalla asian esille. Tasa-arvovaltuuten sivuilta löytyy yhä esimerkiksi ei meidän koulussa -kampanjan materiaali. Jatkossa tietoisuutta voisi lisätä jos koulutus saataisiin osaksi opetussuunnitelman perusteita. Tasa-arvovaltuutettu Marianvaara myös painotti, että oppilaitoksella on velvollisuus puuttua häirintään silloin kun asia on tullut ilmi.

Oppilaitosten kanssa yhteistyössä toimivien työpaikkojen vastuu

Panelistit toivat esille, että oppilaitos voisi edellyttää työpaikoilta tiettyjä standardeja silloin kun opiskelijoita lähetetään työssäoppimisjaksoille.

Silvia Modigin mukaan olisi tärkeää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuisivat myös työharjoittelussa. Juuri työelämässä aloittavat nuoret ovat heikoimmassa asemassa, koska eivät vielä tunne oikeuksiaan työelämässä. Siksi olisi erityisen tärkeää, että koulu tukisi heitä ja kantaisi vastuuta myös opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista.

Paneelikeskustelun tallenne

Koko paneelikeskustelu on katsottavissa osoitteessa mediastadi.fi

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

”Paras tehdä sellaista, mikä on itselle mukavaa” – kolme nuorta pui segregaatiota

Koulutus- ja työmahdollisuudet näyttävät erilaisilta paitsi sukupuolen, myös iän ja asuinpaikan perusteella. Haastattelimme Stadin ammattiopistossa pelinkehittäjäksi Helsingissä opiskelevaa Dominicia sekä suomussalmelaisia yläastelaisia Juliaa ja Veeraa heidän koulutus- ja uravalintojensa muotoutumisesta sekä Tuure Boeliuksen #kaikkienduuni -videosta.

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Tuure Boelius: Tyhmää, että jatko-opintoihin ohjataan sukupuolen mukaan

Vloggaaja Tuure Boelius viettää välivuotta ja pohtii miten koulu ohjaa jatko-opintoihin. Tuure haastaa unohtamaan sukupuoliroolit ja miettimään mikä ihmiselle on paras duuni. Tuuren kokemukset pohjautuvat kouluelämään Porista. Tuuren videon lisäksi aihetta pohtii kirjoituksellaan myös helsinkiläinen 19-vuotias mies.

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLIn asiantuntijaverkosto toimii segregaation lieventämiseksi

SEGLI-hankkeen asiantuntijaverkosto kokoontui kolmatta kertaa Helsingissä 21.9.2017. Kolmannen tapaamisen tavoitteena oli kirkastaa, mitä verkoston asiantuntijat yhdessä voivat tehdä segregaation lieventämiseksi.