Tietojärjestelmät ja sukupuolen moninaisuus

Inkeri Tanhua, SEGLI-hankkeen tutkija

Miksi tietojärjestelmien suunnittelijan (ja tilaajan) pitäisi ymmärtää jotain sukupuolen moninaisuudesta? Eiväthän ne liity mitenkään toisiinsa. Vai liittyvätkö…

koneella-varit.jpg

Sign in

...to the gender binary

Miksi sukupuolen moninaisuus on tärkeää tietojärjestelmiä suunniteltaessa?

Aikoinaan pääaineeni yliopistolla oli tietojärjestelmätiede. Sen seuraksi otin kurssin sukupuolentutkimusta. Sukupuolentutkimuksen kurssilla pyydettiin kirjoittamaan, mitä hyötyä omassa pääaineessani on sukupuolentutkimuksen opeista. Kirjoitin suunnilleen, että ei mitään. Kysymys tuntui kaukaa haetulta.

Voi miten olinkaan väärässä! Tietojärjestelmien suunnittelussa jos missä sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisestä olisi hyötyä. Nyt moni järjestelmä on suunniteltu niin, että kaksinapainen käsitys sukupuolesta hyppää käyttäjän silmille heti ensimmäisellä sivulla. Se satuttaa ja saattaa myös asettaa vaaraan ne, jotka eivät ole samaa mieltä sukupuolensa oikeasta koodauksesta.

Jo käsitys siitä, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa, auttaisi tekemään parempia järjestelmiä. Lisäksi voitaisiin miettiä, voisiko sukupuolen jättää pois kysyttävistä tiedoista tai voisiko järjestelmään lisätä mahdollisuuden valita sukupuoleksi muu.

Opiskelijoiden kokemuksia koulun järjestelmistä

SEGLI-hankkeen tutkijana haastattelin muutamia trans- tai muunsukupuolisiksi identifioituvia opiskelijoita ammattikoululla. (Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tämän jaon ulkopuolella.)

Trans- tai muunsukupuolisena opiskelu ei aina ole helppoa. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät ovat yksi stressiä aiheuttava tekijä. Esimerkiksi suoraan järjestelmästä tulostettu nimilista voi tarkoittaa, että opiskelija ei saa oikeutta tulla kutsutuksi haluamallaan nimellä:

”Istuin niillä tunneilla luokan nurkassa et niinku en ole täällä. Siinä listassa oli vielä koko nimi, myös toinen nimi. Ja sit opettaja laittoi sen listan kiertämään ja ajattelin vain, et kaikki näkee mun koko nimen.”

Wilma harmittaa

Yksi usein esille tullut järjestelmä oli Wilma. Wilma on Suomessa peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa käytössä oleva www-pohjainen käyttöliittymä Primus-kouluhallintojärjestelmään.

Wilman ongelmia ovat muun muassa se, että sukupuoli on merkitty näkyvästi opiskelijan tietoihin. Myös opettaja näkee sen sieltä heti katsoessaan tietoja opiskelijasta. Ala-asteella järjestelmään merkitty sukupuoli ja nimi myös seuraavat käyttäjäänsä sitkeästi vielä toisen asteen opiskeluunkin.

Tietojen muuttaminen järjestelmään on myös tuottanut hankaluuksia:

”Yksi suuri ongelma on ollu kaikki wilmat ja koulun sähköpostit ja tällaset. Kun niitä joutuu viisi kuukautta pyörittämään, et ne saa vaihdettua, ja sit ne vaihtuu väärin.”

Tietojärjestelmiä on lähes kaikkialla

Tietojärjestelmä käsittää sitä käyttävät ihmiset, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja tietokannat. Kun puhutaan tietojärjestelmien suunnittelusta, huomioidaan siis muutakin kuin pelkkä ohjelmisto tai se, miltä käyttöliittymä näyttää.

Myös paperilomake tai järjestelmästä tulostettu nimilista ovat osa järjestelmää. Järjestelmän käyttötavoillakin on merkitystä.

Monia tietojärjestelmiä käytetään vuosikymmeniä ja vanhojen järjestelmien osat tai tavat rakentaa tietokantoja seuraavat vielä uusiinkin. Ehkä juuri tästä johtuen järjestelmät tuntuvatkin usein olevan aikaansa jäljessä esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisessä.

Parempia tietojärjestelmiä

Miten sitten saataisiin käyttöön parempia tietojärjestelmiä? Järjestelmien suunnittelijoiden ja tilaajien olisi ensinnäkin hyvä muistaa, että sukupuoli saattaa joillekin käyttäjille olla arkaluontoista tietoa.

Lisäksi voitaisiin miettiä esimerkiksi: Tarvitseeko käyttäjiltä kysyä sukupuolta? Tarvitseeko sukupuolen tulla esille käyttöliittymässä ja jos niin kenelle?

Myös olisi tärkeä miettiä järjestelmän joustavuutta. Voisiko käyttäjä itse muuttaa merkintänsä nimestä tai sukupuolesta? Jos ei, niin miten muutokset voisi tehdä muutoin mahdollisimman helpoiksi?

Osa ihmisistä haluaisi merkitä sukupuolekseen muu. Voisiko vaihtoehdon muu lisätä järjestelmään? Erityisesti tällöin käyttäjän tulee kuitenkin itse saada valita sukupuolimerkintänsä, ettei kukaan toinen päätä hänen puolestaan vaihtoehdoksi muu. Määrittelemätön tai tieto puuttuu voisi myös olla yksi vaihtoehto.

Tärkeää olisi pysähtyä miettimään myös vanhojen järjestelmien käyttöä ja mahdollisuutta muokata niitä paremmiksi. Jo pienikin käyttöliittymän muokkaus voi helpottaa trans- ja muunsukupuolisten arkea.

SEGLI-hanke edistää tasa-arvoa ja toivottaa hyvää Pride-viikkoa!

SEGLI-hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolenmukaista eriytymistä eli segregaatiota koulutuksessa ja työelämässä. Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen oppilaitoksissa on yksi osa tasa-arvon edistämistä.

SEGLI-hanke toivottaa hyvää Helsinki Pride-viikkoa ja ihanaa kesää!

Rainbow-flag.jpg